Instagram

Pihlajaveden kirkot

PIHLAJAVEDEN VANHA KIRKKO (1780)
Tunnelmallinen hirsikirkko, erämaakirkko, metsän sylissä.

Kesällä 1778 esittivät kymmenen taloa ja neljä torppaa Pihlajavedeltä Keuruun emäseurakunnalle vedoten pitkään kirkkomatkaan, että he saisivat pystyttää oman kirkon. Kirkon rakentamiseen ei saatu tukea vaan se rakennettiin omin varoin. Pihlajaveden erämaakirkko rakennettiin vuonna 1780. Kirkonrakentajana ja suunnittelijana toimi Matti Åkerblom. Rakennustyövoima löytyi kylän asukkaista ja rakennusmateriaali on niin ikään hankittu lahjoituksina ja tuotu paikalle talkoovoimin. Varoja maalaamiseen, lämmitykseen tai urkuihin ei ollut. Kellon kirkkoon lahjoitti vanhan Sällin talon isäntä. Kello haettiin Ruotsista.

Kirkkoa käytettiin 7 vuotta ilman vihkimistä, vain hautausmaa vihittiin käyttöön. Länsitornillisen pitkäkirkon molemmilla sivuilla on pienet ristisakaramaiset kylkiäiset. Pohjoispuolella on sakaristo ja etelänpuoleinen on osa kirkkosalia. Kirkossa on Åkerblomille tyypillinen kellotornin päälle paanuista rakennettu sipulikupoli. Vuonna 1820 saatiin ensimmäinen oma pappi Anders Gummerus.

Kirkon eteisessä ja sakastissa ovat alkuperäiset lattiat. Alkuperäinen lukko rikkoutui 1984. Vuoteen 1850 asti kirkossa on käytetty jalkapuuta. Erämaakirkon yksi erikoisuus on kirkon seinään jääneet ihmisvarjot, ikään kuin muistutuksena vuosisatojen takaisesta kirkkoväestä.
Kirkkoa ympäröi kiviaidan reunustama hautausmaa. Hautausmaata käytettiin 1870-luvulle saakka. Lattian alle on haudattu myös jonkun verran. Hautausmaalla on 1860-luvulla nälkävuosina kuolleiden muistomerkki.

Vuonna 1844 kirkko todettiin liian pieneksi kasvaneelle seurakunnalle ja uuden kirkon rakentamisesta päätettiin. Vanhaa kirkkoa käytettiin kuitenkin vielä 25 vuotta - ikkuna vain rakennettiin saarnastuolin taakse. Erämaakirkko luovutti tehtävänsä Pihlajaveden uudelle kirkolle vuonna 1871.
Vanhan kirkon sisältä otettiin surutta rakennusmateriaalia uutta kirkkoa varten, Keuruun kirkkoherra F. H. Bergrothin puuttuminen asiaan esti kirkon kokonaan purkamisen. Hän toivoi, että vanha kirkko säilytettäisiin muistomerkkinä Pihlajaveden ensimmäisestä kirkosta.
Kirkon kohtalo sai huomiota myös muualla, esimerkiksi kesällä 1900 taiteilija Akseli Gallen-Kallela pyöräretkellään pysähtyi Pihlajavedellä ja vieraili autioituneessa kirkossa ja ihastui siihen. Hän arvosteli Pihlajaveden uutta kirkkoa pakinassaan Sunnuntai-lehdessä ja moitti pihlajaveden asukkaita erämaakirkon huonosta kohtelusta.

1920-luvulla alettiin vanhaa kirkkoa korjata, ehkä osasyynä oli myös kirkon saama laaja huomio ulkopaikkakunnissa. Kirkkoa korjattiin, kunnes vuonna 1931 tehtiin tarkastus, jossa todettiin kunnostuksen onnistuneen hyvin. Vuosien mittaan kirkkoa on kunnostettu ja vuonna 1996 aloitettiin vesikaton kokonaisuudistus.

Lue lisää Pihlajaveden erämaakirkosta Avoin museo -sivuilta
Ajo-ohje erämaakirkolle




PIHLAJAVEDEN KIRKKO (1870)

Pihlajaveden uusi kirkko otettiin käyttöön 1871. Se rakennettiin Intendentinkonttorin piirrosten mukaan. Rakennusmestarina oli  Henrik Kuorikoski.
Kirkko on tasavartinen ristikirkko ja länsipäähän on liitetty kaksinivelinen kellotorni. Puurakenteisessa kirkossa on koristeellisia yksityiskohtia ja puuleikkauksia. Kristus ristillä -aiheinen alttarimaalaus on vuodelta 1881, maalari on turkulainen taiteilija Amanda Kjellbergiltä.

Lue lisää Keuruun seurakunnan sivuilta

sivukuva pihlajavedenkirkko1

sivukuva pihlajavedenkirkko2

sivukuva pihlajavedenkirkko3

Kuvat: Satu Saarimäki