PIHLAJAVEDEN KOTISEUTUMUSEO

Koipikankaantie 1450, 42910 KEURUU

 

Pihlajaveden kotiseutumuseo on avoinna heinäkuussa 3.-31.7.2024 ke-su klo 11-16 sekä lisäksi Erämaapäivien aikana 17.-18.8. klo 11-15.

 

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä, jotka kertovat kylän historiasta, maaseudun elämästä ja sota-ajasta. Museon kokoelmineen omistaa Pihlajaveden kotiseutuyhdistys ry.

 

Opastusvaraukset ja lisätiedot Raija Koskela-Drischenkolta puh. 040 7628 134.

 

 

 

 

 

PÄÄRAKENNUS

 

Pihlajaveden kotiseutumuseon päärakennus on rakennettu alunperin Koipijärven rannalle Pihlajaveden ensimmäiseksi pappilaksi. Se valmistui vuonna 1830. Kun vuonna 1891 ryhdyttiin rakentamaan uutta pappilaa, vanha rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen ja siinä aloitti toimintansa Pihlajaveden ensimmäinen koulu, kirkonkylän kansakoulu. Koulu lakkautettiin vuonna 1966. Tämän jälkeen talossa toimi Pihlajaveden kunnan kirjasto.

 

Päärakennuksen tiloissa on esillä menneiden vuosikymmenten ja vuosisatojen esineitä, jotka kertovat Pihlajaveden historiasta ja maaseudun elämästä sekä sota-ajasta. Esineitä on satoja elämän eri aloilta.

 

MÄNNISTÖN AITTA

Kotiseutumuseon alueelle siirrettiin ensimmäisenä Herman Männistön aitta, joka on alunperin ollut kirkkoherra Brusilan kala-aittana. Aitassa esitellään kalastusvälineitä.

 

MORSIUSAITTA

Vähänkömin tyttären morsiusaitta, joka on myöhemmin ollut Vanhassa Sällissä kala-aittana ja Sällin koululla museoaittana. Aitassa on esillä Sällin opintokerhon keräämiä esineitä.

 

TUULIMYLLY

Leppämäen tuulimylly on rakennettu vuonna 1880 ja se on ollut käytössä vuoteen 1930 saakka. Se siirrettiin 1950-luvulla Pihlajaveden vanhalle kirkolle ja sieltä vuonna 1987 kotiseutumuseolle. Myllyssä on esillä sen toimintaan liittyneitä esineitä.

 

VILJAMAKASIINI

Pihlajaveden talonpoikaissäätiön omistama lainajyvästön viljamakasiini on rakennettu vuonna 1859 "Suomen Keisarillisen Senaatin Reglementin" mukaan alunperin Koipikankaalle. Viimeinen viljalaina siitä myönnettiin vuonna 1950. Vuonna 1992 makasiini siirrettiin autonlavalla kokonaisena kotiseutumuseolle. Makasiinin yläkerrassa on esillä vanhaa maitotalouskalustoa ja alakerrassa viljan käsittelyyn liittyvää esineistöä.

 

PAJA

Kaijanahon paja saatiin lahjoituksena museolle vuonna 1983. Sepän työkaluja on näytteillä päärakennuksessa.

 

ULKORAKENNUS

Koulun ulkorakennus, jossa on käymälät erikseen tytöille, pojille ja opettajille. Rakennuksessa on myös kaksipilttuinen navetta opettajan lehmille, rehuvarasto ja varastoaitta polttopuiden ym. säilytykseen. Rakennuksessa säilytetään nykyisin maataloustyökaluja.

 

KELLARI

Koulun kellarin on tiilestä muurannut Eino Ahola. Hän on rakentanut myös pihapiirissä olevan saunan.

 
SAUNA

Entinen pakaritupa on toiminut koulukeittolana ja pitkämatkaisten oppilaiden koulukortteerina, myöhemmin koulun saunana. Tilassa on museon pellavasauna loukkuineen ja lihtoineen.

 

KAIVO

Museoalueella sijaitsee yli 10 metriä syvä vinttikaivo.