Menneet näyttelyt KAIKKI

Näyttelyarkisto
 
 
22.11.2013-20.2.2014
 
JUHA RAINIO - Sarjoja
 
JUSSI RAINIO - Vanhaa Keuruuta
 
 
 
Valokuva dokumentoi, mutta se luo myös uutta. Keuruun museon valokuvanäyttelyssä yhdistetään kahden sukupolven otoksia: keuruulaissyntyisen, jo pienestä pojasta asti valokuvausta harrastaneen Juha Rainion mm. Euroopan eri kolkilta otettuja kuvia, sekä hänen isänsä, edesmenneen Jussi Rainion vanhaa Keuruuta esittäviä kuvia. Nämä kaksi teemaa edustavat hyvin valokuvan monimuotoisuutta ja eri ulottuvuuksia. Samalla kulkevat rinnakkain, sovussa, vanhat ja uudet valokuvauksen tekniikat.
 
Keuruun yhteiskoulun rehtori, kotiseutuneuvos Jussi Rainio tallensi elämänsä aikana laajalti ja kattavasti Keuruun nyt jo pitkälti hävinnyttä kirkonkylämiljöötä, sen muuttumista sekä keuruulaista arkea. Nämä näyttelyssä esillä olevat vanhat arvokkaat menneisyyden valokuvat ovat pojan, Juha Rainion arkistosta.
 
Kouluaikoina nuoren Juha Rainion valokuvaharrastuksen taustalla olivat kodin esimerkki ja muun muassa Keuruun kamerakerho. Tällöin kuvien vedostus tapahtui Keuruun kunnantalon kerhohuoneella. Nykyisin käyttöön on tullut digitaalinen tekniikka, ja pimiötyöskentely on vaihtunut kuvien rajaamiseen ja säätämiseen kuvankäsittelyohjelmien avulla.
 
– Matkustan ja kuvaan runsaasti. Aiheina ovat sekä arkipäivä että elämän monimuotoisuus. ­Suomen lisäksi olen asunut myös Italiassa ja Belgiassa, mistä syystä kuvani ovat usein Euroopasta. Paitsi että tavoittelen onnistumista yksittäisessä kuvassa, olen kiinnostunut myös siitä, miten kuvat toimivat yhdessä, tästä syystä kuvaan usein sarjoja. Kuvaaminen on minulle sekä eräänlaista elämän dokumentointia että itseilmaisua.
 
 
 
 
 
 
 
1.10.2013-15.1.2014
 
KEURUUN KANSALAISOPISTON LASTEN KUVATAIDEKOULU
Kamanan Vinttigalleriassa,näyttely avoinna ma-pe klo 10-15.
 
 
 
15.6. - 20.9.2013
 
IKILIIKKUJA
Lue lisää tästä
 
 
1.3. - 28.3.2013
 
VEIKKO KOSKINEN, MAALAUKSIA
TIMO HANNUNEN, VEISTOKSIA
 
4.3. - 28.3.2013
 
TAIVAALLISTA KURIA JA MAALLISTA LAINVALVONTAA
 
Ennen kuin leskenlehdet nouseevat ja puut vihertävät on hetki aikaa miettiä ihmisluonteen ja historian piemeämpää puolta. Mitä rikokset lainvalvonta ja rangaistukset kertovat meistä ja yhteiskunnasta, jossa elämme? Miksi nautimme dekkareista ja miksi rikosaiheiset uutiset myyvät hyvin? Miten rikos on määritelty eri aikoina ja erilaisissa yhteiskunnissa? Kuka valvoi oikeutta Keuruulla yli sata vuotta sitten? Ja miten Keuruulle tuli poliisi?
 
Näihin kysymyksiin etsitään vastausta Keuruun museon "Kirkollista kuria ja maallista lainvalvontaa" -näyttelyssä, Keuruun kirjaston "Historiallinen rikos" -näyttelyssä ja Pasi Saarimäen luennossa "Pyhän avioliiton rikkoutuminen - aviorikosoikeudenkäynnit Keuruun käräjäkunnassa 1800-luvun loppupuolella".
 
Näyttelyt ja tapahtumat ovat osa Keuruun museon ja Keuruun kirjaston yhteistyössä järjestämää rikosmaaliskuuta. Keuruun museon näyttelyyn on saatu esineistöä Keski-Suomen poliisilaitokselta ja Kuoreveden kotiseutumuseolta.
 
12.12.2012 - 21.2.2013
 
PERTTI METSÄLÄN MAISEMAMAALAUKSIA
Lue lisää tästä
 
 
8.10.2012 - 25.1.2013
 
POLKU
Lue lisää tästä
 
9.6. - 20.9.2012
 
TÄLLAISTA ELÄMÄ OLI - VETERAANIVÄEN TARINOITA
Lue lisää tästä
 
 
13.5.-5.10.2012
 
KUKASTA KUKKAAN - KUKKA-AIHEISIA TEOKSIA
 
Kukasta kukkaan - kukka-aiheisia teoksia on pieni näyttely Keuruun kaupungin taidekokoelmasta ja yksityisten omistuksessa olevista kukka-aiheisista teoksista Lehtiniemen Aulagallerissa. Näyttely avautui 13. toukokuuta Kukanpäivänä, jolloin oli myös äitienpäivä.
 
Kukat ovat suosituimpia taiteen aiheista ja kukkateoksilla on ollut oma uskollinen ihailijakuntansa kautta aikojen. Nykytaiteessa pohditaan maailmanmenoa usein filosofisesti ja ei-esittävästi, mutta siitä huolimatta kukka-aiheet yhä esiintyvät taiteilijoiden tuotannossa. Suomen tunnetuimmat kukkamaalaukset ovat kultakauden (1880–1910) ajalta.
 
Mauno Sartoviita oli itseoppinut, Keuruun Haapamäellä asunut kuvantekijä. Hänen kukka-asetelmassaan on perinteistä otetta, mutta myös ripaus tekijän mieltymyksestä surrealismiin ja itämaiseen runsauteen, johon hän työnsä runoilijanimessäkin viittaa.
 
Kuopiolaissyntyisen, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Pariisissa valokuvausta opiskelleen Marja Hultin kuva on Ranskan maaseudulta. Suomen tunnetuimpiin graafikoihin kuuluva Kirsi Neuvonen työskentelee Jyväskylässä, mutta on syntyisin Keuruulta. Hänen salaperäisen grafiikanteoksensa pinta muodostuu kokonaan kukista ja lehdistä kuvaten naisen hahmoa ja herkkyyttä. Samoin versovat koko öljymaalauksen alalla Margareetta Liljebladin Punaista seinää vasten -teoksen elämänköynnökset. Hyvinkään Taiteilijaseuran vaikuttaja opiskeli Suomen taideakatemian koulussa.
 
Akvarelli on kukka-aiheiden yleisin taiteen tekniikka. Tätä edustavat näyttelyn keuruulaistaiteilijoiden ja akvarellin taitajien Ulla Tulosen ja Raili Vesakarin teokset. Jännitteen tummien ja vaaleiden värien välille luovat virolaistaiteilija Katrin Tammin guassi Päivänkakkara ja Pirkko Niikon akvarelli Orvokkiplaneetta. Niikko on Taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut, Savonlinnassa asuva taideopettaja ja galleristi.
 
Auringonkukka on nuoren polven kansainvälisen taiteilijan Heli Kurunsaaren varhaisia töitä. Helsingissä asuva taiteilija keskittyy erityisesti väripuupiirrokseen. Hän on opiskellut mm. Taideteollisessa korkeakoulussa ja suorittaa parhaillaan erillismaisteriopintoja kuvataideakatemiassa. Ossi Toikkanen on Pudasjärvellä asuva varttuneen polven taiteilija, jonka maalauksissa ja pienimuotoisessa grafiikassa on usein mietteliään filosofisia piirteitä.
 
7.-27.5.2012
 
JARMO KALLISEN NÄYTTELY
 
Jarmo Kallinen on tamperelainen kuvanveistäjä, joka tekee myös maalauksia ja grafiikkaa. Hän on koulutukseltaan kuvanveistäjä, kankaanpäänt aidekoulusta ja myöhemmin Lahden kautta kuvataideakatemiasta valmistunut kuvataiteen maisteri. Pääasialliset tekniikat ovat puunveisto, temperamaalaus ja kivilitografia.
 
Keuruun museon näyttelyssä on esillä maalauksia ja veistoksia, jotka muodostavat temaattisen kokonaisuuden. Voisi oikeastaan ajatella näyttelyn olevan yksi suuri installaatio, jossa kukin osa vihjaa jotakin toistensa suuntiin. kallinen on tutkinut barokkipuutarhoja Pariisin ympäristössä ja niiden esikuvia Italiassa. kiinnostuksen kohteena ovat siis rakennettu ympäristö ja ihmisten toiveet ja ihanteet pitkin matkaa aina antiikin maailmasta tähän päivään.
 
 
13.4. - 27.4.2012
 
KEURUUN KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY
 
Kansalaisopiston kevätnäyttelyssä nähdään jälleen talven tuotoksia.
 
Uutena ryhmänä tulee Huonekalujen verhoilu -kurssilta nojatuoleja, jotka ovat saaneet uudet kankaat. Ryhmässä on ollut kevätkaudella kymmenkunta opiskelijaa.
 
Erilaisia tekstiiliryhmiä on ollut Keuruun keskustan lisäksi Haapamäellä, Liesjärvellä, Lapinperällä, Pihlajavedellä, Pohjoislahdella ja Valkealahdella. Ryhmissä on muun muassa neulottu, virkattu, kirjottu, punottu, solmeiltu, askarreltu sekä painettu kangasta ja saatu aikaan monenlaisia kodin tekstiilejä ja koriste-esineitä. Erilaisia kankaita on myös saatu aikaan kudontaryhmissä. Jokainen opiskelija on tehnyt töitä kiinnostuksensa ja tarpeen mukaan. Monissa töissä talven aikana on huomioitu kestävä kehitys ja kierrätys.
 
Posliini- ja lasityökursseilla ovat opiskelijat innostuneesti maalanneet ja tehneet astioita, lamppuja, ikkuna- ja seinäkoristeita - toinen toistaan kauniimpia. Esillä on keramiikkaa, puutöitä, keräilyryhmän esineistö sekä eri-ikäisten taitielijoiden kuvataidetta ja valokuvia.
 
5.3. - 5.4.2012
 
ITE KESKELLÄ. Nykykansantaidetta.
 
Maaseudun Sivistysliiton keväällä 2010 alkaneen ITE keskellä -hankkeen nykykansantaiteen kartoitustyön tuloksia Jämsästä, Keuruulta, Korpilahdelta, Kuhmoisista, Multialta ja Petäjävedeltä. Esillä alueen ITE-taiteen helmet ja kartoituksen löydöt.
 
Lue lisää
 
6.2. - 30.4.2012
 
OTTEITA SEIKKAILIJAN PÄIVÄKIRJASTA
Niina Kiiverin maalauksia Lehtiniemen aulagalleriassa.
 
Lehtiniemen Aulagalleriassa on esillä nuoren keuruulaissyntyisen taiteilijan, Niina Kiiverin (s. 1986) näyttely "Otteita seikkailijan päiväkirjasta". Taiteilija kommentoi teoksiaan: "Samaan aikaan, kun taide avartaa silmiemme eteen uusia maisemia, se peittää osan näkyvistä. Taiteeni kysyy, oletko nähnyt saman kuin minä?" Taiteilija kertoo Lehtiniemen näyttelystään:
 
Teokseni perustuvat havaintoihin maailmasta, sen hetkittäisyydestä, yllättävyydestä ja sen aina vain jatkuvasta, tasaisesta rytmistä. Ne eivät kuitenkaan ole vakavia tutkielmia elämästä, vaan maalauksissani haluan tuoda esille elämän seikkailullisia piirteitä ja hetken kepeyttä. Haluan teoksillani tuoda katsojille hyvää mieltä.
 
Matkan määränpää ei ole yhtään niin mielenkiintoinen, kuin matka itsessään. Joskus määränpää ei ole niin selkeä kyytiläisellekään, eikä se nyt niin tarkkaa ole, vaikkei perille päästäisikään. Näyttelyssä esillä olevat kuvasarjani kertovat hetkistä koostuvia tarinoita, joiden matkustajaksi katsoja on tervetullut.
 
Taiteilijana en ole materiaalilähtöinen, vaikka pääosin työskentelen maalaamisen ja piirtämisen parissa. Näiden tekniikoiden yhdstiäminen sekä kuvien ja sanojen leikkimielinen yhdistely on työskentelylleni tyypillistä. Tähän näyttelyyn olen tuonut näytille teoksia, joissa yhdistelen akryylimaalausta sekä tussipiirrosta.
 
18.1.2012 - 4.4.2012
 
NALLEN SYNTYMÄ
 
Varpu Tuunanen (s. 1947) oppi arvostamaan käsityötä ja tekstiilitaidetta jo pikkutyttönä. Hänen isoäitinsä oli tunnettu tekstiilitaiteilija Hanna Loimaranta, jonka hoivissa Varpu lapsena asui puolitoista vuotta. Isoäidin perintönä Varpu sai 1930-luvulta olevat nallen kaavat, jotka isoäiti oli ehkä tuonut opintomatkoiltaan Keski-Euroopasta. Saksan ensimmäinen nalleja valmistava tehdas Steiff oli aloittanut toimintansa 1900-luvun alussa ja lastenkamareihin oli jo pysyvästi muuttanut uusi, hellä ja ymmärtävä ystävä - nalle.
 
Varsinainen sytyttäjä ja innoittaja Varpu Tuunaselle oli nukketaiteilija Piitu Nykoppin nukkenäyttely 2001, joka avasi Varpulle aivan uuden maailman. Pian Varpu Tuunanen hakeutui Piitu Nykoppin nukkekursseille ja näytti Piitulle myös isoäidiltä perityt nallen kaavat. Ensimmäinen nalle valmistui Piitu Nykoppin ohjauksessa. Se oli 80 cm pitkä ja sen syntyminen kesti kokonaisen talven.
 
Eläkkeelle jääminen antoi Varpu Tuunaselle tilaa ja aikaa iloiselle nukke- ja nalleharrastukselle. Persoonallisia nalleja on valmistunut ainakin sata. Ne ovat päätyneet lahjoiksi ja terveyhdyksiksi ystäville, mm. Hannele Huovi sai 60-vuotislahjaksi Sinisen Nallen sekä myöhemmin pienemmän, melankolisen nalleystävän.
 
Itse tehty nalle on aina yksilöllinen ja ommellessa siihen siirtyy tunteita ja sielun liikekkeitä, siksi nalle osaa lohduttaa ja ymmärtää aivan erityisellä tavalla. Nallella on sielu.
 
25.10.2011 - 28.2.2012
 
OLEMASSAOLON KUVA -MAALAUKSIA IHMISESTÄ
 
Jouko Alapartanen, Ninni Heldt, Teemu Korpela, Tuomo Laakso, Petri Niemelä, Johanna Ryönänkoski
 
Keuruun museon talvikauden näyttely Olemassaolon kuva - maalauksia ihmisestä, on kuuden taiteilijan yhteisnäyttely. Maalausten lisäksi mukana on yksi videotaideteos. Taiteilijaryhmää yhdistää realistisen ilmaisun perinteessä olevat juuret. Taiteilijoista suurin osa on tutustunut toisiinsa Kotkassa klassista maalaustaidetta opettavassa Repin-instituutissa. Taiteilijoita yhdistää myös ystävyys. He jakavat samoja ajatuksia elämästä ja tämä vuorovaikutus siivilöityy myös taiteeseen.
 
Taiteilijoiden realistinen ilmaisu on syntynyt halusta kuvata ihmisen suhdetta tuonpuoleiseen, suhdetta näkymättömään ja käsittämättömään. Valokuvauksen ja videotaiteen tehokkuus todellisuuden tallentajana tämän ajan maailmassa voi aika ajoin asettaa kyseenalaiseksi realistisen maalaustatieen olemassaolon ja lähtökohdat. Maalaustateessa taiteilijoille on tärkeää ilmaisun tekijälähtöinen luonne. Todellisuudesta lähtökohtansa saava taide ei ole taiteilijoille luonnon kopioimista, vaan oman mielen muodostama kuva olemassa olevasta ja näkyvästä.
 
Realistisessa ilmaisussa perinteet ovat innoituksen lähde, mutta samanaikaisesti maalaustaiteen tradition säilyttäminen on taiteilijalle taakka raskaan taidehistoriallisen painolastin takia. Koska vertailukohtia omalle osaamiselle on historiassa riittämiin, kohtalo ilkkuu aina taiteilijalle: "Koetapas tehdä paremmin"
 
Näyttely on tunnelmaltaan vahva kokonaisuus. Jouko Alapartasen kuva ajattelu ei ole koskaan ollut sidottu tekniikkaan, mutta henkilöhahmot ovat luonteva osa useimpia hänen teoksiaan. Ninni Heldtin "Kylpijät" ovat valossa kylpeviä figuureja, jotka puhdistuvat valon tuoman kauneuden kautta. Teemu Korpela kuvaa teoksissaan ihmisen haurautta. "Fyysinen rajallisuus yhdistää ihmisiä, ei kaikkivoipaisuus", toteaa taiteilija. Tuomo Laaksoa innoittavat arkisuuden salaperäiset ominaisuudet. Petri Niemelälle tärkeää on henkilön indentiteetin etsiminen ja löytyminen, parisuhteen tasapainon ylläpitäminen ja sen itsestään selvyyden välttäminen. Johanna Ryönänkoski maalaa kuvia tunteista. Hän näkee tunteet väreinä ja pysäytettyinä kuvina: "Yksinäisyyttä ja kuolemaa pakenemme kaikki."
 
5.10.2011-31.1.2012
KIRSI-KLAUDIA KANGAS
KAAPIN ANNIN KULTAPUSSI
 
Vapaa pääsy
 
Lehtiniemen aulagalleriassa on esillä Keuruulla asuvan Kirsi-Klaudia Kankaan (s. 1959) Lappi-aiheisia mustavalkoisia tussipiirroksia 1980-90-luvuilta. Ne syntyivät aikana, jolloin taiteilija toimi kuvittajana Inarissa ja  teki tilauksesta kuvittajan töitä muun muassa Saamelaismuseolle, Metsähallitukselle, matkailuyrittäjille ja Inarin kunnalle.
 
 
Nimensä näyttely on saanut siinä esillä olevasta kuvasta "Kaapin Annin kultapussi". Siihen liittyy tarina Lemmenjoelta erään polun varteen piilotetusta suuresta kultakätköstä, jonka tiesi vain Anni-niminen pororikkaan miehen piika. Aarretta ei ole kukaan löytänyt lukuisista yrityksistä huolimatta vieläkään. Kirsi-Klaudia Kangas käytti kuvitustöihin pullomustetta ja vanhanaikaista metalliterää, jolloin jälki on elävä.
 
 
Kirsi-Klaudia Kangas kertoo taiteen tekemisestään: 
Etsin vuosia täydellistä viivaa, jollaisen näin esikuvallani, edesmenneellä Urpo Huhtasella. Pikkutarkka piirtäminen ja varsinkin historiallisiin kuvitustöihin liittynyt laaja taustatyö oli kiehtovuudestaan huolimatta raskasta. Tein yhteistyötä mm. geologien, arkeologien ja biologien kanssa. Muutettuani pian viisi vuotta sitten Inarista Keuruulle, siirryin vapaaksi taiteilijaksi. Pikkutarkkuus on vaihtunut isokokoisiin, värikylläisiin kollaaseihin ja akryylimaalauksiin, joita saadaan kevätpuolella nähdä Kamanassa ravintola Myllytuulessa.
 
 
Kirsi-Klaudia Kangas on myös Keuruun museon Kauden taiteilija tammikuulle 2012 saakka. Teos on nähtävänä Keuruun museossa museokauppa Pikkupiiassa museon aukioloaikoina. 
 
 
 
17.11.2011-13.1.2012
JOUDU JOULU JOKAISELLE
Vanhoja ja uusia joulutunnelmia
Kamanan vinttigalleriassa
 
 
 
Juhlista jaloin, joulu, joutuu joka vuosi, mutta mistä asioista joulutunnelma syntyy? Tuoko sen joulukalenteri, lasten joulunodotuksen seuraaminen, muistoja täynnä olevat joulukoristeet, Kauneimmat joululaulut kirkossa, haudoilla käyminen, ruoat, lahjojen hankkiminen, joulukorttien kirjoittaminen vai uusien joulukoristeiden itse tekeminen tai ostaminen?
 
Joulu on suomalaisista vuotuisjuhlista odotetuin. Siihen liittyy myös paljon perinteitä ja esineitä. Monet säilyttävätkin jouluun liittyviä tavaroitaan vuodesta toiseen aarteinaan. Keuruun museon joulunäyttelyssä on esillä joulutunnelmia sadan vuoden takaa tähän päivään. Esineet ovat yksityiskokoelmista. Näyttelyn vanhimpia esineitä ovat joululehdet ja lehtien joulunumerot, joilla oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä merkittävä osa joulutunnelman tuojina.
 
Suuri osa näyttelyn esineistöstä on joulukortteja ja joulukoristeita. Ne ovat kuuluneet jokaisen kodin joulun viettoon 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä lähtien. Niitä valmistettiin ja valmistetaan yhä lahjoiksi ja itselle uusien ja perinteisten mallien mukaan. Usein joulutunnelmaa saa hakea, jollei vuosien takaa tuttu tonttu tai enkelikoriste ei ole sitä tuomassa.
 
Joulukortteja suomalaiset lähettävät yhä miljoonia, vaikka varsinaisen postin lähetys on muuten vähentynytkin. Kortteja ostetaan ja tehdään paljon itse. Joulussa tärkeää onkin aina ollut juhlaan valmistautuminen. Joulukortit ovat myös keräilijöiden suosiossa, kuten vuodesta 1912 julkaistut joulumerkit ja vuodesta 1973 julkaistut joulupostimerkit.
 
Joulukuusen koristeet olivat aluksi syötäviä, sitten ne tehtiin itse saatavilla olevista tarvikkeista, kuten oljesta. Hauraista lasipalloista siirryttiin muovisiin ja kynttilöistä sähkökynttilöihin. Kuusenkoristeita vaalitaan vuodesta toiseen, mutta nykyään voi myös olla tapana uudistaa kuusenkoristevalikoimaa joka vuosi teemaa ja väritystä vaihdellen.
 
Joulukalenteri on tärkeä osa joulua. Painettu nykymuotoinen joulukalenteri on alun perin saksalainen keksintö 1900-luvun alusta. Se saapui Suomeen Ruotsista 1940-luvun lopulla partiojärjestön tuomana. Vähitellen siitä tuli tärkeä apu monelle lapselle, miksei aikuisellekin, joulunodotukseen. Nykyään kaupasta saatavien ja itse tehtyjen kalentereiden valikoima on suuri, unohtamatta sähköisiä ja television joulukalentereita.
 
Joulunvietto on muuttanut muotoaan vuosisatojen saatossa. Joulu on Kristuksen synnyinjuhla, mutta Suomessa joulunviettoon liittyy paljon vanhan sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Vaikka joulu on ilon ja kiitoksen juhla, siihen liittyy surumielinenkin kaipaus menneeseen, lapsuuden jouluun. Nykyään joulun kaupallisuus ja perimmäisen tarkoituksen katoaminen ovat joulunajan puheenaiheita. Joulu on silti aina viettäjänsä näköinen ja jokaisella on omat joulunviettoperinteensä. Toiselle tuo joulutunnelman jouluruuhka marketissa, toiselle lapsuuskodin muistoja joulusta jouluun välittävä joulukuusenkoriste.
 
Askartele oma joulukuusi näyttelyyn liittyvässä Keuruun museon työpajassa! Koristele kuusi kierrätysmateriaaleilla. Tee perinteinen joulukuusi tai luo kuuselle uusi tyyli!
 
Vapaa pääsy
 
Lue lisää jouluperinteistä Avoimen museon Joulu-sivustolta
 
 
 
10.10.-11.11.2011
 
VEIKKO KOSKISEN JÄÄHYVÄISNÄYTTELY
 
Näyttelyssä on esillä taiteilija Veikko Koskisen (1930-2011) viimeisiksi jääneitä teoksia vuosilta 2010-2011. Lisäksi Veikko Koskisesta kertovaa taidekirjallisuutta ja otteita taiteilijan lehtileikekokoelmasta.
 
Lisää taiteilijan teoksia on esillä Kahvila-ravintola Myllytuulen tiloissa.
 
Vapaa pääsy
 
 
19.9. - 14.10.2011
 
KEURUUN TAITEILIJASEURAN 45-VUOTISJUHLANÄYTTELY
 
Keuruun Taiteilijaseura ry:n vuosinäyttelyssä on esillä 64 teosta yli neljältäkymmeneltä eri taiteilijalta. Näyttelyn jyrytti kuvataiteilija Jyrki Poussu. 
 
Näyttely on avoinna ma-pe klo 11-17.
 
vapaa pääsy
 
 
7.6.–4.10.2011
 
FORSMANIN KEURUU
Aarne Forsmanin maisemavalokuvia 1900-luvun alusta
 
Valokuvaaja ja rautatietelegrafisti Aarne Forsman (1884 Oulu–1921 Keuruu) kuvasi 1900-luvun alussa keuruulaista luontoa, rakennuksia ja ihmisiä. Kuvista tehtiin valokuvapostikortteja ja ne levisivät ympäri Suomea esitellen Keuruun maisemia. Lisäksi Forsman kuvasi taloja ja niiden asukkaita kiertävänä kylävalokuvaajana.
 
Forsmanin kuviin tallentunut Keuruu oli idyllinen järviluonnon ympäröimä maalaiskirkonkylä. Vaikka Forsmanin ajan rakennuskanta on suurelta osin purettu, luonto vesistöineen ihastuttaa ihmisiä tänäkin päivänä.
 
vapaa pääsy
 
 
 
1.6.-3.10.2011
JA METSÄN SIELU VAITI KUUNTELEE
Maisemamaalauksia Lehtinimen Aulagalleriassa
 
Näyttely esittelee maisema-aiheisia maalauksia Keuruun kaupungin kokoelmista. Taiteilijoita ovat mm. keuruulaiset Paavo Airaksinen, Erkki Koskinen ja Raimo Paavola.
 
 
 
17.6. - 9.9.2011
 
TUNNE MAISEMA - VUORELTA SINEN SYVYYTEEN.
KESKISUOMALAISTA KUVATAIDETTA. 
pääsymaksu 3€/2€, alle 18-v. ilmaiseksi
 
Keuruun museon kesän 2011 näyttely on omistettu taiteilijoiden näkemyksille hohtavien vesien ja varjoisien vuorien keuruulaisesta ja keskisuomalaisesta maisemasta. Näyttelyssä seurataan maisemakäsityksen muuttumista ja taiteilijoiden tapaa tulkita maisemaa. Keuruun museon näyttelyssä nostetaan mm. Jonas Heiskan, Vuokko Kimari-Ermalan, Onni Ojan, Anita Hannusen ja Timo Hannusen kuvataidemaisemien rinnalle keuruulaisen lyyrikon Einari Vuorelan runojen maisema.
 
Keuruulaisen ja sisäsuomalaisen maiseman merkitys suomalaisessa maisemamaalauksessa on ollut tärkeä, sillä maisemien koettiin edustavan 1800−1900 -lukujen vaihteessa koskemattomuutta ja aitoutta. Seutu ihmisineen houkutteli taiteilijoita maalausmatkoille etsimään alkuperäistä luontoa ja kansantyyppejä. Keuruulta innoituksensa sai erityisesti kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela. Näihin maisemamaalauksen perinteisiin nojaa myös monien nykytaiteilijoiden käsitys maisemasta. 
Lue lisää
Tunne maisema -teemasta on samanaikaisesti näyttelyt myös Jyväskylän taidemuseossa ja Saarijärven museossa.
 
 
 
27.4.–5.6.2011
 
AURINGON ALAISET
Lasse Vääriskosken valokuvia valosta ja vaihtolämpöisistä
Kamanan Vinttigalleriassa
 
Lasse Vääriskoski (s. 1978 Pudasjärvellä) on Oulussa asuva biokemisti, jonka juuret ovat isän puolelta Keuruulla. Hän kertoo näyttelynsä taustoista:
 
 
Kiinnostuin valokuvauksesta enemmän 2000-luvun alkuvuosina digikameroiden valloittaessa alaa, koska olen aina ollut tekemisissä tietotekniikan kanssa. Kuvauksessa minua kiinnostavat ihmiselämästä kaukaisemmat kohteet, kuten hyönteiset, hämähäkit, liskot ja sammakkoeläimet, mutta myös erikoiset luonnonmuodostelmat, kivenjärkäleet, purot tai tunteita herättävät luonnonmaisemat. Luontokuvani ovat lähes kokonaan Haapamäen Riihosta, kesämökkimme ympäristöstä.
Muutettuani kotikaupungissani Oulussa kerrostalon kahdeksanteen kerrokseen, länteen ja merelle antavaan asuntoon, minulle aukeni ainutlaatuinen näköala iltaruskoihin ja pilvimuodostelmiin, joista tuli äkkiä suosituimpia kuvauskohteitani. Auringon alaiset –näyttely on yhdistelmä Haapamäellä kuvattuja vaihtolämpöisiä ja Oulussa kuvattua auringon värittämää taivasta.
 
 
 
2.5. -31.5.2011
 
VIRPI LEHTO
Kevätkääröjä
 
Jyväskyläläisen kuvataiteilija Virpi Lehdon näyttelyn Kevätkääröjä teoksiin ovat vaikuttaneet tämän kevään tapahtumat. Japanin luonnonmullistukset, vaaliajan politiikka ja Pohjois-Afrikan kuohunta ovat osaltaan herättäneet kysymyksen: elämmekö unessa?
 
Näyttely koostuu kymmenestä vuosina 2010–11 valmistuneesta työstä. Kesän 2010 teokset ovat teemoiltaan myyttisiä. Ne ovat myös taiteilijan ensimmäisiä suurelle paperille työstettyjä kuvakääröjä.
 
 Virpi Lehto on saanut taidekoulutuksensa Barcelonassa. Ensimmäinen yksityisnäyttely oli vuonna 1992. Tänä vuonna Virpi Lehdon taidetta on esillä Keuruun museon lisäksi Uuden Polven Museossa Säynätsalossa kesällä 2011, Joutsan Haihatuksessa kesällä 2011 ja syyskuussa 2011 Lahden Galleria Uusi Kipinässä.
 
Näyttelyn avajaiset perjantaina 29.4.2011 klo 18. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
 
 
13.4.-27.5.2011
NEIDONKENKÄ
Pekka Kihon luontovalokuvanäyttely 
Lehtinimen Aulagalleriassa
 
Lehtiniemen aulagallerian seuraava näytteilleasettaja on korpilahtelainen luontokuvaaja Pekka Kiho. Hän kertoo valokuvausharrastuksestaan seuraavaa:
 
Valokuvaus on kiinnostanut minua nuoruusvuosista alkaen. Ensimmäisen kamerani sain 12-vuotiaana. Valokuviin silloin tallentuivat esim. linnunpesät ja jänikset. Nyt olen kuvannut luontoa aktiivisesti 15 vuotta. Kamera on mukanani niin kalastus-, metsästys- kuin vaellusreissuillakin.
 
Kameraani tallentui erilaisia otoksia luonnosta. Neidonkenkä-näyttelyssä esillä olevat valokuvat ovat viimeisen 10 vuoden aikana otettuja. Jännittävin kuvaustilanne on ollut karhujen kuvaus. Kuvauskoju on kevytrakenteinen, jotta sitä on helppo liikutella. Kesän kuumuus ja haaskojen haju tuovat oman mielenkiintonsa kuvaukseen. Karhun pesässä käynti ja sieltä otettu kuva oli myös mieleenpainuva kokemus. Myös neidonkengän ja tikankontin löytäminen ja päästä kuvaamaan niitä ovat olleet ikimuistoisia tilanteita. Kukat olivat monien vuosien etsinnän tulos.
 
Toivon että nautitte valokuvistani ja löydätte niistä vaikkapa jonkin erityisesti silmää miellyttävän lempiotoksen. Valokuvat ovat aitoja eikä niitä ole käsitelty millään tavalla.
 
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
 
 
6.4. - 21.4.2011
 
KEURUUN KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY
Keuruun museon näyttelysalissa ja Kamanan Vinttigalleriassa
 
Jokavuotinen kansalaisopiston taide- ja taitoryhmien näyttely, jonka teemana on tänä vuonna kestävä kehitys ja kierrätys. Esillä on mm. aikuisten ja lasten kuvataidetta, keramiikkaa ja posliinitöitä, neuleita, virkkaustöitä ja monenlaisia muita tekstiilitöitä. Myös keräilypiiri esittäytyy.
Avajaispäivänä keskiviikkona 6.4. klo 18-19 avajaiskonsertti, jossa opiston musiikkiryhmät esiintyvät.
 
Näyttely avoinna päivittäen 11-17 (lauantaisin suljettu). Kiirastorstaina, viimeisenä näyttelypäivänä, avoinna klo 16 asti. Vapaa pääsy.
 
 
4.1.-8.4.2011
 
ULLA TULOSEN AKVARELLEJA TOSCANASTA JA PIEMONTESTA
Lehtiniemen aulagalleriassa.
Vapaa pääsy.
 
Ulla Tulonen tunnetaan ennen kaikkea akvarellimaalauksistaan, joissa valoa ja väriä käytetään taitavasti ilmentämään maiseman ja luonnon olemusta ja niistä aukeavaa tunnelmaa.
 
Lehtiniemen näyttelyn akvarellit Italian Piemontesta ja Toscanasta kertovat tekijän viehtymyksestä avaraan maisemaan ja kukkuloihin, joilta näkyy kauas. Ulla Tulonen kertoo maalaavansa hitaasti, myös akvarelleja. Hän käyttää sekä märkää että kuivaa pohjaa ja tutkii mielellään pitkään, kuinka valo muuttaa maisemaa.
 
Ulla Tulonen on maalannut aktiivisesti kolmen vuosikymmenen ajan. Hän asuu Keuruulla, missä työskenteli englanninkielen lehtorina 38 vuotta. Keuruun kansalaisopistossa taideopettajina olivat Juhani Järvinen ja Tuomo Blomqvist ja kymmenillä kursseilla (Suomi, Englanti, Italia) mm. Erkki Hirvelä, Robin Holtom, Marjukka Paunila, Carl Wargh. Tulonen on Keuruun Taiteilijaseuran, Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen, Suomenselän Taiteilijaseuran ja Kolo-ryhmän jäsen. Yksityisnäyttelyitä on 11, ja hän on osallistunut kymmeniin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. Teoksia on Keuruun kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja KeuLinkin kokoelmissa.
 
 
 
1.2. - 31.3.2011
 
KAMERANÄYTTELY OSSI NIEMISEN KOKOELMISTA
Kamanan vinttigalleriassa
vapaa pääsy
 
Keurusseudun Kameraseuran aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja Ossi Nieminen on asettanut Keuruun museon Vinttigalleriaan esille kokoelmastaan yli 40 ikääntynyttä kuvauskojetta. Nieminen on keräillyt kameroita nuoresta saakka, aktiivisesti puolenkymmentä vuotta.
 
Näyttelyn vanhimpia kojeita ovat USA:ssa 1915 valmistettu Kodakin kahteen senttiin puristuva ”liivintaskupokkari” eli West Pocket Kodak ja venäläinen 1920-luvun tyyppimalli Turist, jota ei tuotu Suomeen kaupallisia reittejä.
 
Näyttelystä löytyy muitakin harvinaisuuksia kuten saksalaisten aikoinaan kehuma yhden optiikan Start, jota tehtiin Neuvostoliitossa vain 76.000 kappaletta, samoin mielenkiintoinen sota-ajan politrukkien käyttämä Photokor ja lääketieteellisiin kuvauksiin käytetty puolikinokamera.  Esillä on myös muuta rekvisiittaa, kuten seleenikennolla varustettu valotusmittari, etäisyysmittari ja aikansa hittituotteita eli salamakuutioita.  
11.2. - 31.3.2011
 
LIVE HERRING '11 : EPÄTOSI MAAILMA
Epätosi maailma -näyttely aloittaa Live Herring '11 -tapahtumakokonaisuuden Keski-Suomessa. Näyttely painottuu digitaalisiin kuviin.
 
Epätosi maailma -teema toteutuu näyttelyyn valituissa teoksissa monin,
yllättävinkin keinoin. Uusi teknologia todentuu näyttelyn
teosten kautta välineeksi, jonka avulla kuvaa todellisuudesta voidaan muokata lisäämisen, yhteenliittämisen, poistamisen tai kokonaan uuden luomisen kautta. Silti näyttelykokonaisuuden teosten aihepiirit kiinnittyvät reaalimaailmaan ja ponnistavat useassa kohden arkitodellisuudestamme.
 
Näyttelyssä on teoksia seuraavilta tekijöiltä: Heini Aho, Panu Johansson, Henri Lindström & Pete Revonkorpi, Sirja Moberg ja Mirja Nuutinen. Lisäksi näyttelyssä nähdään kansainvälisen CologneOff 2011 -videofestivaalin näyttelyä varten kokoama videotaidekooste Imagining the Real.
 
Näyttelyyn liittyy myös mediataide-esitys: Henri Lindström & Pete Revonkorpi esittävät sunnuntaina 6.3.2011 klo 12 ja 14 Keuruun museossa teoksensa (elävä ja soiva maalaus) Maagi ja Kiintomielet.vapaa pääsy.
 
 
19.11.2010 - 28.1.2011
 
LIIKETTÄ LINNUNRADALLA - HANNU HAUTALAN LUONTOKUVIEN RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY 1958-2011
 
Liikettä linnunradalla on luontokuvaaja, kunniatohtori Hannu Hautalan retrospektiivinen näyttely 1961-2010 avaa laajan perspektiivin tunnustetun, monipuolisen  ja kansainvälisen valokuvaajan ja taiteilijan elämäntyöhön. Hautala tunnetaan etenkin suomalaismetsän erityislaatuisen valon ja lajiston kuvaajana.
 
Hautalalta on julkaistu yli 40 teosta ja niitä on myös käännetty useille kielille. Teos Kuukkelin maa teki 1984 kuvaajasta ja kuusamolaisluonnosta laajalti tunnettuja ja käänsi harrastajan elämänsuunnan ammattilaistaiteilijaksi.
 
Tunnustuksista viimeisin on marraskuun 2010 alussa Hautalalle Saksassa ojennettu kansainvälinen Fritz Steiniger -palkinto elämäntyöstä. Perusteluina ovat mm. suomalaismetsän mystisen valon sekä lajiston kuvaaminen ja mittava määrä julkaistuja kirjoja. Arvostetun ja vuodesta 1986 vain yhdeksän kertaa jaetun palkinnon myöntää Saksan luonnonkuvaajien yhdistys GDT. Saksassa kiertää 2009-2011 Hautalan retrospektiivinen näyttely, joka on ollut esillä jo mm. Berliinissä ja Stuttgartissa.
 
Keuruun näyttely on Hannu Hautala -säätiön ja Hannun jäljet -luontokuvakeskuksen tuote. Keuruulaisia ja keskisuomalaisia ilahduttanee, että mukana on useita keuruulaiskuvia Hautalan uran alusta, jolloin hän retkeili ja kuvasi Keuruulla hyvin tunnetun luonnonystävän Jouko Pihlaisen opastuksella. Retkillään hän lumoutui myös Raiskin vanhasta metsästä Pihlajavedellä. Keuruun toimijat olivat tukemassa nyt esillä olevaa näyttelyä, jossa on mukana myös keuruulaisystävän Erkki Ronkaisen intarsiatöitä.
 
TERVETULOA LUONTOKUVAN MAAILMAAN!
 
 
 
2010
 
1.12.2010 - 31.1.2011
 
JOULUMERKKIKOTI.
Raimo Varpulan kokoama näyttely
Kamanan vinttigalleriassa
 
Suomen joulumerkkikodit rakennettiin aikana, jolloin tuberkuloosi oli suuri uhka etenkin lapsille. Raimo Varpula on koonnut Kamanan Vinttigalleriaan näyttelyn Joulumerkkikoti, joka kertoo pienten hyväntekeväisyysmerkkien suuresta taistelusta terveyden puolesta. Joulumerkin idea lähti Tanskasta, ja ensimmäiset merkit ilmestyivät sekä siellä että Ruotsissa ja Norjassa 1904. Suomessa perustettiin 1907 Keräystoimikunta Vähävaraisten Keuhkotautisten Hyväksi. Ensimmäisen merkkituotteen suunnitteli 1908 taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joka lahjoitti viiden pennin arvoisen punaisen merkin piirustukset keräystoimikunnalle. Omenapuuksi kutsuttua merkkiä myytiin läpi vuoden useita vuosia.
 
Seuraavaksi taiteilija Väinö Hämäläinen piirsi Soihdunkantaja-merkin 1910. Suomen ensimmäisen varsinaisen, orava- ja jänisaiheisen joulumerkin suunnitteli Väinö Blomstedt 1912. Joulumerkkituottoja käytettiin vuosikymmenien ajan auttamaan lapsia, ja 1936 avattiin Tampereella ensimmäinen hoitokoti tuberkuloosia sairastavien äitien vastasyntyneille lapsille. Lapset eristettiin 1-2 vuoden ajaksi sairauden torjumiseksi. Taustalla olivat lastentautien professori Arvo Ylppö ja synnytysten professori Laimi Leidenius, jonka isä oli Keuruun kirkkoherra Albert Leikola.
 
Tampereen joulumerkkikoti ja 1939 aloittanut Pälkäneen sivukoti toimivat vuoteen 1973 ja muut joulumerkkikodit Oulussa 1945-1969 ja Kuopiossa 1954-1964. Paikkoja oli pienempää Pälkäneen kotia lukuun ottamatta 50-55. Joulumerkkikotitoiminta jatkui aina vuoteen 1973, jolloin rokotuksin oli saatu tauti kukistettua. Joulumerkkikodeissa hoidettiin 1936-1973 tilastoidusti 5335 vastasyntynyttä, joista suuri osa olisi muutoin sairastunut hengenvaarallisesti.
 
Joulumerkkejä piirsi maan taiteilijoiden parhaimmisto. Rakastettu kuvittaja Martta Wendelin toi merkkeihin kotoisen lämmön ja arkipuuhat lumilyhtyineen ja piparinleivontoineen. Myöhempiä tuttuja merkkejä on mm. Eeva Oivon Poro ja tonttu vuodelta 1986. Joulumerkkiä julkaistiin säännöllisesti vuoteen 2002. Lisäksi Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys hankki varoja myymällä posti- ja pakettikortteja, kirjekuoria ja kirjeensulkijamerkkejä myös aikansa erikoiskohteiden hyväksi, kuten keuhkotautisten liikeapulaisten avustamiseen. Lisämaksullisia postimerkkejä julkaistiin 1946-1983.
 
Tuberkuloosikuolleisuus oli suurinta 1900- ja 1800 -lukujen vaihteessa sekä viime sotien aikana, lähes 300 sadastatuhannesta menehtyi. Tauti katsottiin voitetuksi 1980-luvulla, vaikka lievää nousua onkin nähty. Nykyisin hyväntekeväisyysmerkkejä julkaisee tarpeen mukaan Filha ry (Finnish Lung Health Association), joka toimii keuhkosairaiden hyväksi muun muassa tiedotuksen,  koulutuksen ja tutkimuksen parissa.
 
 
18.6.2010 - 19.9.2010
VEDEN VÄKI - VESIKULTTUURIA KEURUUN SEUDULTA
 
 
Keuruun museon kulttuurihistoriallinen näyttely kertoo vesistöjen ja veden kulttuuriperinnöstä ja nykyisyydestä, vedestä elämän, uhkan ja voiman lähteenä. Esillä ihmisen monimuotoinen suhde vesiluontoon: elinkeinot, kulkureitit, huvitukset, tarinat sekä arjen työt ja pyhän kokeminen.
 
Väki-sana viittaa sekä asukkaisiin että veden voimaan, vanhan kielen väkeen. Näyttely, työpajat ja näyttelyyn liittyvä Veden väki -kirja esittelevät pääkohdittain Keuruun seudun vesiä, muinaisia rantoja, veneen käyttöä, laivaliikennettä, uittoa, kalastusta ja vesivoimaa sekä puhdistavaa vettä, veden pyhyyttä ja siihen liittyviä taruja. Kirja mahdollistaa näyttelyn teemoihin palaamisen yhä uudelleen. Kulttuurihistorialliset näyttelyteemarunot ja museokasvatukselliset lastenrunot kirjoitti kirjallisuudentutkija Orvokki Vääriskoski ja runot kuvitti keuruulainen kuvataiteilija Anita Hannunen. Veden väki -näyttelyjulkaisua myydään museokauppa Pikkupiiassa.
 
Näyttelyyn liittyvät museoviraston tukemat Veden houkutus -työpajat, joissa vesikulttuurin tavat ja tarinat nostetaan osaksi eri sukupolvien nykypäivää.  Keurusselän oma haltia Pärske johdattaa lapsia ja nuoria näyttelyyn sekä kirjoittamaan veden tarinoita, maalaamaan veden tapahtumia, onkimaan tai pyykkäämään vanhaan tapaan. Useat työpajoista sopivat hyvin myös aikuisille sekä lasten ja isovanhempien tarinatapaamisiin.
 
 
 
3.4.-30.5.2010
 
TIINA OSARA HÄMÄRÄN ÄÄNI
maalauksia Kai Niemisen musiikista
 
" Miten ulkoiset muutokset vaikuttavat sisäisesti ja sisäiset muutokset ulkoisesti? Kun sisäinen ja ulkoinen todellisuus muuttuu, muuttuu suhteemme myös maailman todellisuuteen. Työskentelyssäni rationaalinen tieto väistyy ruumiillisen kokemuksen ja aistimellisuuden edessä.Työ saa alkunsa nopeasta intuitiivisesta tekemisestä kehittyen työskentelyn tuoman fyysisen rytmin myötä. Näin työskentelyprosessi on jatkuvaa avointa muutostilaa, jossa yllätykset ovat sekä toivottavia että sallittuja.
 
Tapasin säveltäjä - muusikko Kai Niemisen Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston apurahajako tilaisuudessa syksyllä 2008. Keskustelun kuluessa totesimme, että työskentelymme oli samankaltaista poikkeuksena käyttämämme välineet. Yhteistyömme alkoi tästä ja vuoden 2009 alusta Kai Nieminen lähetti minulle musiikkia ja minä vastavuoroisesti lähetin kuvia.
 
Hämärän ääni näyttely on yhden CD:n musiikista ja maalauksista koostuva tilateos. Olen maalannut kuviksi Kai Niemisen säveltämän Jyväskylän sinfonian esittämän musiikin. Sinfoniaorkesterin kokoinen ääni tarvitsi kokoisensa maalauksen,suurin teos on kooltaan 2,3 m x 8,5 m. Olen maalannut, intuitiivisesti keskittyen, korvakuulokkeet korvilla musiikin kokemuksen suoraan kankaalle. Näyttelytilassa soi maalausten musiikki.
 
Näen rikkautena eri kulttuurisektorien välisen yhteistyön. Helsinki lähtöisenä toivon, että Jyväskylään saataisiin Kaapelitehtaan kaltainen kulttuurin kohtaus/risteys paikka, jossa tarjonta ei rajoittuisi aina vain yhteen taiteenalaan."
 
12.2.2010 - 21.3.2010
 
VITA - elämä
Sisko Mikkilä
Teoksia vuosilta 1982-2010
Keuruun museossa avautuu 12.2.2010 Sisko Mikkilän retrospektiivinen näyttely VITA - elämä. Näyttelyllään Sisko Mikkilä haluaa juhlistaa  lähes 30-vuotista taivaltaan kuvataiteen parissa. Näyttely on esillä 21.3.2010 saakka.  Mikkilä on monipuolinen taiteilija; tuotantoon kuuluu öljy- ja akvarellimaalauksia, carborundum-grafiikkaa, esinekollaaseja ja tilateoksia. Mikkilän näyttelyn aiheeksi valikoitui VITA - elämä, jota hän tarkastelee myös biologin silmin. Hän käsittelee töissään valoa ja vettä elämän perustajana, kuten myös elämän kehitystä ja runsautta sekä toisaalta elämän haurautta ja kiertokulun loppua: kuolemaa. Jännitteitä syntyy myös vuodenaikoja kuvaavissa teoksissa. Mikkilän taiteessa monet asiat saavat uusia ulottuvuuksia. 
Näyttelyssä on esillä myös Teuvo Mujon kuvaama videokooste Sisko Mikkilän näyttelystä "Aikamatka menneestä tulevaan, 1907-08." Talonpoikaiskulttuuria ja myös taidekäsityksen murrosta kuvaava näyttely oli rakennettu Nikolaintalo Liukon museoaittoihin ja Taidegalleriaan Suomen itsenäisuuden 90 juhlavuoden merkeissä.
 
 
21.11.2009 - 31.1.2010
 
RAIMO PAAVOLA (1933-2006)
Muistonäyttely
 
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta keuruulaisen kuvataiteilijan Raimo Paavolan (1933-2006) ensi esiintymisestä taiteilijana. Juhlavuoden kunniaksi Keuruun museossa avautuu 21.11. taiteilijan muistonäyttely, joka luo läpileikkauksen Paavolan monipuoliseen tuotantoon. Näyttely esittelee hänen tuotantoaan 1960-luvun opiskeluvuosilta aina taiteilijan viimeiseen tuotannolliseen vuoteen, 2005, saakka.
Taidemaalari ja -graafikko Raimo Paavola opiskeli Suomen Taideakatemiassa 1957-1962. Samaa vuosikurssia kävivät mm. Juhana Blomstedt, Reino Hietanen, Urpu Ilasmaa, Paavo Tolonen, Guy Frisk ja Carl Wargh. Paavola opiskeli taidetta aikakautena, jolloin ei-esittävä taide oli jo tehnyt läpimurron Suomessa. Taideakatemiassa hänen opettajinaan olivat Erkki Koponen, Tapani Raittila, Tuulikki Pietilä, Kauko Rantala ja Sam Vanni, joka oli merkittävimpiä konkretismin varhaisia edustajia Suomessa. Paavola lähti omalla taiteilijan urallaan seuraamaan Vannin viitoittamaa vapaamman, lyyrisen konkretismin linjaa. Toinen Raimo Paavolan tuotantoon näkyvimmin vaikuttaneista tyylisuunnista oli informalismi. Opiskeluaikojen esikuvakseen hän nimesi Serge Poliakoffin. Paavola löysi molemmista tyylisuunnista kiinnostavia elementtejä ja loi näiden kautta omaa persoonallista ilmaisuaan, joka muotoutui sekä vapaamuotoisen että geometrisen abstraktion kautta.
Paavola oli luomisvoimainen taiteilija, jolla lukuisat ideat risteilivät alinomaa mielessä. Taiteilija kuvasi tuntemuksiaan 1980-luvulla seuraavasti: ”Minulla on jatkuva inspiraatio. Silloinkin kun en työskentele ajattelen työtäni.” Erityisesti luonto ja musiikki toimivat Paavolalle ehtymättömänä inspiraation lähteenä.
Taideteosta luodessaan kauneuden tavoittelu ei ollut Paavolalle itsetarkoitus. Hän totesi hakevansa mieluummin riitasointuja. Paavolan maalaukset perustuvatkin vastakkain asettelulle, kontrastien etsimiselle. Taiteilijaa kiinnosti muotojen keskinäinen kommunikointi, liikevaikutelma, rytmi ja jännite.
Paavola oli monipuolinen taiteilija. Hän hallitsi öljyvärimaalauksen, grafiikan tekemisen, piirtämisen ja akvarellimaalauksen. Taiteilija on todennut: ”Tärkeää on se, että on jotain sanottavaa. Sivuasia on se, miten sen toteuttaa.”
Raimo Paavola oli yksi viidestä paikkakuntalaisesta kuvataiteilijasta, jotka olivat mukana perustamassa Keuruun Taiteilijaseuraa 1966. Taiteilijan viimeiseksi esiintymiseksi jäi Keuruun Taiteilijaseuran 40-vuotisjuhlanäyttely vuonna 2006.
 
 
 
1.9.-26.11.2010
 
HANNELE MÄCKLIN
KETTUPERHE JA MUUTA MUKAVAA
Maalauksia ja grafiikkaa Kamanan vinttigalleriassa
 
Keuruun museon Vinttigalleriassa on syys- ja lokakuussa esillä Hannele Mäcklinin näyttely Kettuperhe ja muuta mukavaa. Mäcklinin öljyvärimaalausten rinnalla on nyt ensimmäistä kertaa esillä myös grafiikkaa ja muun muassa mummin kaapin aarteista koottu installaatio.
 
 Mäcklin palasi taideharrastuksen pariin kolme vuotta sitten, kun lapset olivat muuttaneet pois kotoa ja aikaa jäi itselle. Silloin luovuus otti vallan ja hän palasi intohimoisesti maalaamisen pariin. Ensimmäisen kesän aikana hän maalasikin yötä myöten naishahmoja, kukkia, sitten hevosia, kettuja ja muita eläimiä. Luonto, ketut ja hevoset ovat tärkeässä roolissa myös Vinttigallerian näyttelyssä. Mäcklin oli kokeillut öljyväreillä maalaamista ja hiilipiirustusta jo lukioikäisenä ja kipinä maalaukseen oli jäänyt. Erityisesti kuvaamataidon opettaja Raimo Paavolan kannustus on jäänyt Mäcklinille mieleen – se loi uskoa omasta osaamisesta.
 
 Mäcklin kutsuu itseään entiseksi ja myös nykyiseksi keuruulaiseksi, sillä Ylöjärvellä talvisin asuva ja opettajana työskentelevä Mäcklin viettää paljon aikaa Keuruulla perheen mökillä ja äidin luona Kivelän mäellä. Suurin osa tauluistakin syntyy kesällä, veden ja koivujen äärellä.
 
 – Ammennan energiani valosta ja luonnosta.
 
Taiteentekeminen jatkuu kuitenkin myös pimeinä talvikuukausina, jolloin Mäcklin syventyy grafiikkaan, josta innostui ollessaan toissa talvena taiteilija Katri Monosen opissa.
 
 Aikaisemmin Mäcklinin teoksia on ollut esillä Keuruun kirjastossa, Vuorentaustan koululla, Tampereen Arteljeessa ja Pihlajaveden Valopilkussa. 
 
28.5.-31.8.2010
 
KAMANA 10 vuotta
 
Kamanan Vinttigallerian kesänäyttely on osa Kamanan 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttely kertoo Kangasmannilan pappilan navetan vaiheista Matkailukeskus Kamanaksi.
 
Keuruun Kangasmannilan pappilan kivinavetta valmistui talvella 1903 petäjäveteläisen torppari Otto Heinäsen johdolla ja navetta palveli karjasuojana 1940-luvulle. Navetan jäätyä pois alkuperäisestä käytöstään vuonna 1946 sen suojissa toimi ensin puusepänverstas Pakali. 1950-luvun alussa tiloihin tuli Keuruun Autokoulu, sen jälkeen korjaamo ja konepaja vuoteen 1961 saakka. 1968 navetta siirtyi Liikenne Mäkelän talliksi ja korjaustiloiksi aina vuoteen 1985 saakka. 1980- ja 90-luvuilla navetassa toimivat Keuruun Kolarikorjaamo, Seppä Jussin paja ja Väinö Koivusen hitsauspaja, Keuruun Työkäsine, Keuruun Sähkö ja Keski-Suomen Puu ja Tarvike.
 
Jo vuonna 1983 tehtiin kirkkovaltuustolle ehdotus Keuruun seurakunnan omistaman Kangasmannilan pappilan navetan käyttämisestä esimerkiksi näyttelytilana. Hankkeen virallinen toteuttamispäätös tehtiin kirkkovaltuustossa huhtikuussa 1999 ja lopullinen rakentamispäätös saman vuoden kesäkuussa. Työt aloitettiin kesäkuun lopulla 1999. Rakennuksen nimikilpailun voitti keuruulaisen papin Ossi Poikosen ehdotus KAMANA(KAngasMAnnilan pappilan NAvetta). Urakka valmistui maaliskuussa 2000 ja Matkailukeskus Kamanan avajaisia vietettiin jo aprillipäivänä.
 
Tänä vuonna juhlitaan Matkailukeskus Kamanan 10-vuotista taivalta. Kamanasta on tullut kymmenessä vuodessa paikkakunnan sydän; olohuonen, jonne kaikki ovat tervetulleita.
 
 
 
20.4. - 24.5.2010
 
ANNA ALM
Akvarellimaalauksia
Kamanan vinttigalleriassa
 
"Olen 35-vuotias lappilainen kuvataiteilija. Kemin Taidekoulusta valmistumisen jälkeen olen opiskellut omatoimisesti, kehittänyt ja harjoittanut omaa työskentelytapaani ja tyyliä. Olen kotiutunut pohjoiseen juurilleni ja minulla on mahdollisuus elää hirsirunkoisessa ateljeekodissani perheeni kanssa keskellä Kemiä. Ensimmäisen oman näyttelyni järjestin vuonna 1996 ja siitä lähtien minulla on ollut 12 yksityisnäyttelyä ja olen osallistunut vuosittain erilaisiin yhteisnäyttelyihin.
 
Maalaukseni syntyvät tunteista. Työskentelen vaistonvaraisesti, vaikka muuten olenkin varsin käytännöllinen ihminen. Tahdon, että maalaukseni määritellään tunteilla ja toivoisin, etteivät ne jättäisi ketään kylmäksi. Tarkoituksellisesti rakenteen päällä on runsas pensselivetojen meri. Tauluissani on elementtejä, jotka puhuttelevat työntekoa, vaivannäköä, yrittämistä, kauneutta ja tunnistettavuutta arvostavia ihmisiä. Ne ovat kaikki arvoja, jotka tehdaskaupungissa kasvaneelle tytölle ovat tulleet jo äidinmaidossa.
 
Tähän Keuruun näyttelyyn olen tuonut pienen osan eli kuusi maalausta 20 taulun näyttelykokonaisuudesta. Keuruun näyttely on kuudes gallerianäyttelyni. Pienet, vitriinissä olevat maalaukset ovat leipäpuuni. Ne ovat maalauksia, joita ihmiset tilaavat syntymäpäivälahjaksi itselle tai ystävilleen."
 
 
 
26.2. - 31.3.2010
 
ROMANOVIN RYHMÄ
Mielikuvia -mielenkuvia
Keuruun museon Vinttigalleriassa on maaliskuun ajan esillä Romanovin ryhmän kuvataidetta. Ryhmä on perustettu keväällä 2008 Juurikkaniemen sairaalassa. Nimensä ryhmä sai sairaalan ylilääkärin Matti Romanovin mukaan. Ryhmässä on ohjaajina mukana myös Aatu Suominen ja Merja Pihlajamaa Kuntoutus toiminnasta sekä sairaanhoitaja Minna Nivala.  Ryhmä on kokoontunut kerran viikossa, jolloin toimintaan on osallistunut 8-12 maalauksesta kiinnostunutta henkilöä. Osalle ryhmäläisistä öljyvärimaalaus on ollut ennestään tuttua, mutta myös ensikertalaisia on mukana. Vinttigalleriaa aiemmin Romanovin ryhmäläiset ovat pitäneet näyttelyitä kahtena keväänä sairaalassa. Näyttelyt kannustavat osallistujia sekä ohjaajia jatkamaan taiteentekoa Romanovin ryhmässä.
 
3.11.2009 - 31.1.2010
 
LOTTA SVÄRD
Keräilymateriaalia Lotta Svärd -aiheesta Raimo Varpulan kokoelmasta
Kamanan vinttigalleriassa
 
Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin 1921. Raimo Varpula on koonnut Kamanan Vinttigalleriaan omasta, noin 10 vuoden keräilyn tuloksena syntyneestä Lotta Svärd –kokoelmastaan mielenkiintoisen ja monipuolisen näyttelyn. Sen avulla voi tutustua järjestöön ja sen toimintaan valokuvien, postikorttien, kirjeiden ja lotta-esineistön avulla, johon kuuluu mm. lotta-lakki, käsivarsi-nauha, tuntolevy, koulutus- ja toimialamerkkejä, pöytälippu, ompelupussi ja pikkulotta -nukke. Näyttelyn aihepiiri on ajankohtainen; lotat osallistuivat aseettomina toimijoina talvisotaan, jonka syttymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Ennen sotia lotat olivat hoitaneet muun muassa ruokailut suojeluskunnan tapahtumissa. Talvi- ja jatkosodan aikana lottien tehtävänä oli avustaa sotilaita ja vapauttaa miehiä maanpuolustustehtäviin. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin välirauhasopimuksen perusteella 1944.
 
 
5.3.-16.5.2010
 
SANTUN TALON KESÄN 2009 TAITEILIJOITA
Lehtiniemen aulagalleriassa
 
Hanna Seppänen, Jyrki Markkanen, Emma Lappalainen, Anna Mari Räsänen-Rogers, Eija Keskinen
Lehtiniemen aulagalleriassa avautuu pe 5.3.2010 taidenäyttely, jossa esittäytyy kesän 2009 Santun talon taiteilijoita: turkulainen Hanna Seppänen,  jyväskyläläiset Jyrki Markkanen ja Emma Lappalainen sekä helsinkiläiset Anna Mari Räsänen-Rogers ja  Eija Keskinen. Näyttely päättyy 16.5.2010.
Nuori turkulainen taiteilija Hanna Seppänen on erikoistunut suurikokoisiin hiilipiirustuksiin. Teoksissaan hän palaa kokemiinsa tapahtumiin; muistoihin. Seppänen tavoittelee teoksillaan läsnäolon kauneutta ja pureutuu maalauksellisissa hiilipiirustuksissa valoon ja varjoon. Tällä hetkellä Seppänen työskentelee Henry Lönnforsin ateljeestipendiaattina Turussa.
Jyväskyläläiset taidegraafikot Jyrki Markkanen ja Emma Lappalainen tallensivat residenssiaikanaan Keuruun maisemia muun muassa neulanreikäkameran avulla. Näyttelyssä on esillä Lappalaisen neulanreikävalokuva sarjasta Passages ja Markkasen kuivaneulatekniikalla tehty Mr. Dot goes global.
Anna Mari Räsänen-Rogersille residenssikausi Santun talolla oli toinen. Edellisen kerran hän vieraili Keuruulla 1991. Vuoden 2009 residenssikauden teoksiinsa Räsänen-Rogers sai innoituksensa  Keuruun vanhan kirkon maalauksista. 
Eija Keskisen Each night when the day is through -valokuvateossarjassa on pääosassa Jöpö-nalle. Taiteilija Keskinen löysi Jöpö-jääkarhun roskapöntöstä ja siitä lähtien pehmoeläin on kulkenut hänen mukanaan. Kuvasarja syntyi Ranskassa, Chalon-sur-Saone kaupungissa Musée Nicéphore Niépce:ssä, jossa Keskinen työskenteli Pepinieres Europèennes pour Jeunes Artistes-säätiön stipendiaattina. Each night when the day is through on muotokuvatutkielma, johon taiteilija on ikuistanut Jöpö-nallen lisäksi ranskalaisen museon henkilökuntaa sekä itsensä.
 
9.10.2009-14.2.2010
 
ONNI OJA (1909-2004)
Onni Ojan grafiikkaa Jouni Hirvosen taidekokoelmasta
 
Kuvataiteilija, professori Onni Ojan (1909-2004) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Keuruulla syntyneen taiteilijan merkkivuotta kunnioitetaan Lehtiniemen aulagalleriassa 9.10. avautuvalla näyttelyllä Onni Oja (1909-2004). Edesmenneen taiteilijan ystävä ja mesenaatti, Jouni Hirvonen, on valinnut näyttelyyn Ojan grafiikan teoksia omasta taidekokoelmastaan.
Onni Ojan tuotanto on laaja ja monipuolinen. Hän oli arvostettu muotokuvamaalari, mutta parhaiten Oja tunnetaan suomalaisten kylämaisemien kuvaajana. Ojalle taiteellisen luomistyön lähtökohta oli eläytyminen. Tätä hän korosti myös maisemien yhteydessä: ”Eläydy maisemaan koko olemuksellasi. Kuvittele itse olevasi maaäiti. Elä itsessäsi sen lepo ja jännitys, kallion raskaus, veden viileys, ruohikon pehmeys.”
Onni Oja debytoi vuonna 1930. Hänen tuotteliain kautensa ajoittuu 1970 ja 1980 -luvuille. Opetustyöstä vapauduttuaan vuonna 1972 hänellä oli vihdoin mahdollisuus omistautua taiteen tekemiselle. Noina vuosikymmeninä syntyivät myös suuren yleisön parhaiten tuntemat Onni Ojan kylämaisemat teineen, peltoineen ja taloryhmineen. 1990-luvulla Onni Oja löysi itselleen uuden tekniikan, serigrafian, joka innoitti hänet uuteen luovuuteen. Tekniikka sopi siihen, mitä hän taiteessaan tavoitteli.
Onni Oja oli kuollessaan 95-vuotias. Hän oli arvostettu taiteilija, jonka taide kosketti monia. Oja on sanonut: ”Kaikessa taiteessa vaistoaa ja näkee heti aitouden. Juuri aitous koskettaa katsojaa, kuulijaa.”
 
 
7.4.-18.4.2010
 
KEURUUN KANSALAISOPISTON TAITO- JA TAIDEAINEIDEN NÄYTTELY
 
 
2009
 
20.9. - 8.11.2009
 
KEURUUN TAITEILIJASEURAN VUOSINÄYTTELY
 
Näyttelyn on juryttänyt kuvataiteilija Jussi Heikkilä. 
 
 
1.9.-31.10.2009
 
IN LIGHT AND SHADOW
Kansainvälinen postitaidenäyttely
Kamanan yläaulassa Vinttigalleriassa
 
In Light and Shadow –postitaidenäyttelyn ovat koonneet keuruulaiset taiteilijat Sisko Mikkilä, Ulla Tulonen, Raili Vesakari ja Margit Vesterinen. Taiteilijat kertovat postitaiteen (Mail Art) olevan pienimuotoista taidetta, joka kulkee postin kautta. Teos voi olla itse tehty postikortti, kirjekuoren sisällä lähetetty työ tai joskus pelkkä kirjekuori.
 
Näyttely koostuu Mikkilän, Tulosen, Vesakarin ja Vesterisen teosten lisäksi heidän näyttelyyn pyytämiensä suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden teoksista. Kaiken kaikkiaan näyttelyssä on esillä töitä 16 taiteilijalta. Suomen lisäksi näyttelyssä on edustettuna Italia, Saksa, Hollanti, Japani, Ukraina, Peru ja Viro.
 
Postitaide syntyi toisen maailman sodan jälkeen Japanissa japanilaisten ja länsimäisten taiteilijoiden yhteydenpidosta. Eniten postitaiteen tekijöitä on Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa alan harrastajia on vasta muutamia. Postitaide ei ole kaupallista taidetta; vastaanottaja ei saa myydä teosta. 
 
 
2.7.-30.9.2009
 
MAAILMAN MONET KASVOT
Sisko Mikkilän maalauksia Lehtiniemen aulagalleriassa 
 
Kuvataiteilija Sisko Mikkilä tuo Lehtiniemen aulagalleriaan terveiset maailmalta. Maailman monet kasvot -näyttely tarjoaa näyttely-yleisölle mahdollisuuden matkata taiteilijan johdattamana mieltä kiehtoviin paikkoihin, kuten Nepaliin, Tunisiaan, Kiinaan, Meksikoon, Italiaan, ja Kreikkaan. 
 
Näyttely tuo esille maailman luonnon, kulttuurien ja uskontojen monimuotoisuutta. Mikkilä katsoo maailmaa esteetikon mutta myös vastakohtapareja etsivän tutkijan silmin. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi maisematutkielmia sekä maailman katastrofeista, pakolaisuudesta ja nälänhädästä aiheensa saaneita öljyväri- ja akvarellimaalauksia. Näyttelyn noin 20 teoksen kokonaisuudesta vanhimmat ajoittuvat 1980-luvulle ja uusimmat tälle vuodelle. 
 
Sisko Mikkilän innostus taiteen tekemiseen syttyi Keuruulla vuonna 1982, jolloin hän kävi taidemaalari Juhani Järvisen vetämän kansalaisopiston maalauskurssin. Sittemmin Mikkilä on täydentänyt taideopintoja lukuisilla taidekursseilla sekä kotimaassa että ulkomailla. Jäätyään eläkkeelle Keuruun lukion biologian ja maantiedon lehtorin virasta Mikkilä on voinut omistautua taiteen tekemiselle. Mikkilä on ollut Keuruun Taiteilijaseuran jäsen yli 20 vuotta ja toiminut vuosien varrella seuran sihteerinä ja monivuotisena puheenjohtaja. 
 
 
6.6. - 13.9.2009
 
MATTI KASSILA - OHJAAJA OMALLA MAALLAAN
Näyttely elokuvaohjaaja Matti Kassilan elokuvatuotannosta ja elämäntyöstä. 
 
Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila on Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen filmatisoinneista.
 
Matti Kassila syntyi Keuruun Haapamäellä 1924. Herätteen teatterialalle hän sai sotakesänä 1943 Keuruulla kuvatusta Vaivaisukon morsiamesta. Tie ohjaajaksi kulki Varkauden Työväen Näyttämön ja Helsingin Kansanteatterin kautta, kunnes Kassila huomasi, että näyttelijäntyötä enemmän häntä kiinnosti ohjaajan mahdollisuus kertoa koko tarina.
 
Kassila aloitti Suomi-Filmissä 1946 ja toimi muun muassa järjestäjänä ja kuvaussihteerinä Valentin Vaalan Loviisassa sekä lyhytfilmiohjaajana. Kassila siirtyi 1948 Edvin Laineen pyynnöstä alan suurimman yhtiön Suomen Filmiteollisuuden palvelukseen ja pääsi pian Laineen apulaisohjaajaksi. Toimitusjohtaja T.J. Särkkä antoi 1949 Kassilan ohjattavaksi ensimmäisen pitkän elokuvan Isäntä soittaa hanuria. Läpimurto uralla oli 1951 valmistunut komediallinen jännityselokuva Radio tekee murron, jossa on nähty mustan eli film noir -elokuvan piirteitä. Tuottelias Kassila ohjasi 1950-luvulla peräti 16 elokuvaa, 1959 jo Ranskan uuteen aaltoon viittaavan Lasisydämen.
 
Kassilan ohjaajanura yltää kuudelle vuosikymmenelle. Viimeisin elokuva Kaikki pelissä valmistui 1994. Kassila ohjasi kaikkiaan 33 näytelmäelokuvaa, noin 60 tv- ja dokumenttielokuvaa ja teattereissa 12 näytelmää. Työn julkisesta arvostuksesta kertovat ohjaajan ja käsikirjoittajan seitsemän Jussi-palkintoa. Näyttelijöiden ja filmausryhmän piirissä Kassilasta pidettiin.
 
Kassila hallitsee monipuolisesti elokuvan eri lajityypit komediasta, jännityselokuvaan, kuljeskeluelokuvasta eeppiseen kerrontaan. Kirjallisuusklassikoiden filmatisoinnit ovat palkittua ja kestävää taidetta, kuten F.E. Sillanpään Elokuu (1956) ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1989), joka sai Ranskassa Rouenin Pohjoismaisilla elokuvajuhlilla 1989 pääpalkinnon ja yleisöpalkinnon. Kassilan elokuville on edelleenkin paljon kysyntää ulkomailla.
 
Syksyllä 2008 Matti Kassila sai toistamiseen henkilökohtaisen elokuvataiteen valtionpalkinnon. Perusteluissa todettiin Kassilan olevan merkittävä vaikuttaja, jonka näkemys elokuvataiteen kehittämisestä on osoittautunut tarkaksi ja johdonmukaiseksi. Pro Finlandia –mitalin Kassila sai 1995. Hän on toiminut myös elokuvataiteen professorina ja jatkanut uraansa kirjailijana vuodesta 2000.
 
2.7.-31.8.2009
 
MYKKÄ MORSIAN
Kamanan yläaulassa Vinttigalleriassa
Anneli Mahlamäen vesiväri- ja tussiteoksia. 
 
Keuruulta kotoisin oleva, nykyisin Joensuussa asuva teatterintekijä Anneli Mahlamäki astuu tänä kesänä esiin kuvien tekijänä. Teoksissaan hän on käyttänyt tekniikkana vesiväriä ja tussia.
 
Mykkä morsian -näyttely pohtii naisen roolin moninaisuutta. Anneli Mahlamäki kertoo: “Ajatus lähti jossain omien häiden aattona muutama vuosi sitten. Pyörittelin ylläni morsiamen viittaa, jota häiden ympärillä pyörivä teollisuus tuntuu naisen harteille sovittavan ja sain idean täällä olevaan näyttelyyni. Näyttelyyn jossa morsiamien kautta sukellettaisiin syvemmälle naisen kuvaan ja sielunelämään. Arkisiin, absurdeihin tunteisiin ja hetkiin. Heinä- ja elokuussa Keuruulla nähtävä näyttely on syntynyt menneen talven aikana vaipanvaihtojen välissä. Mykkä morsian on riuhtaisu irti vaateesta olla kauniin muotin kokoinen, se huutaa suullani jokaista ymmärtämään omat arjen vahvuutensa ja riisuu juhlan humussa esille sen mitä hääjuhlaa seuraava elämä saattaa kätkeä sisäänsä. Morsian on yhtä aikaa vahva ja haavoittuvainen. Hän tarvitsee, mutta myös häntä tarvitaan. Hän tulee esiin inhimillisenä naisena, jolle erilaiset arjen tilanteet ovat tuttuja. Arkeen sekoittuu juhla, jonka tämä nainen kokee täysin aistein huumoria unohtamatta.” 
 
 
22.4. - 30.6.2009
 
AITO VAI NUKKE?
Katselemista kaiken ikäisille -näyttely
Kamanan yläaulassa Vinttigalleriassa
 
Aito vain nukke –näyttely tarjoaa katselemista kaiken ikäisille Ulla Ojajärven aidon näköisten reborn-nukkevauvojen sekä aiheeseen liittyvien akvarellien ja runojen parissa. ”Käytyäni vajaat kaksi vuotta sitten reborn-nukkekurssin, oli nukkeja pakko ruveta tekemään lisää!”, Ojajärvi toteaa. Reborn-nukeissa yhdistyi kaksi hänen aiempaa harrastustaan: posliininukkien keräily ja muotokuvamaalaus.
 
Reborn-nukkeharrastus on lähtöisin Yhdysvalloista. Suomessa harrastajia ja nukentekijöitä löytyy vasta muutamia kymmeniä. Reborn-nuket on tarkoitettu lähinnä aikuisille, nukkeharrastajille ja keräilijöille. Nukkeja käytetään lisäksi opetustarkoituksessa sekä elokuvissa ja tv-sarjoissa, kuten Salatut elämät –sarjassa, jossa voi nähdä yhden Ojajärven reborn-nukeista.
 
Reborn-nuken tekeminen on monivaiheinen ja aikaa vievä prosessi. Materiaalit tilataan ulkomailta, useimmiten Saksasta ja Englannista. Nuken tekovaiheisiin kuuluu mm. muokkaaminen, hiusten ja ripsien istutus ja ihon maalaaminen. ”Vinyyliosat maalataan useaan kertaan pohjavärillä, sitten lisätään efektivärit eli ihon läikikkyys, värivivahteet, verisuonet jne. Pinta tehdään mahdollisimman tarkasti vastasyntyneen ihon näköiseksi”, Ojajärvi kertoo. Hiusten istutus tapahtuu neulan avulla, 1-2 hiusta kerrallaan. Hiusmateriaali on mohairia. Nuken silmämateriaali on käsin puhallettua lasia, aitoa kristallia. Nukke kootaan huomioiden vartalon todenmukainen painotus.
 
Ulla Ojajärven, 36-vuotiaan perheenäidin, taideharrastukset ovat olleet vuosia taka-alalla työn ja perheen viedessä suurimman osan ajasta. ”Nyt uusi innostus nukkien maalaamiseen ja tekemiseen on ollut kova. Kaikki muukin kaunis ja käsillä tekeminen on mieluista”, Ojajärvi toteaa. 
 
 
2.4.-30.6.2009
 
VUODENAIKOJA
Marja-Terttu Salovainion maalauksia
Lehtiniemen aulagalleriassa
 
Keuruulaisen Marja-Terttu Salovainion Vuodenaikoja-taidenäyttely on esillä Lehtiniemen aulagalleriassa 2.4.-30.6.2009. Näyttely kuljettaa katsojan valoisista kevään tunnelmista talvisen iltapäivän hämärän hetkeen. Teoksissaan Salovainio on tutkinut luontoa eri näkökulmista, eri tekniikoiden avulla. Luonnon vastakohdat kiinnostavat häntä: ”Luonto voi olla kaunis, mutta myös rujo”, kuvantekijä toteaa. Näyttelyssä on esillä Salovainion akryyliväreillä, akvarellilla ja tussipesutekniikalla tehtyjä teoksia. Teokset ajoittuvat vuosille 1991-2009.
 
Marja-Terttu (Tiitu) Salovainio aloitti kuvataideharrastuksensa jo lapsena, jolloin hän asui Lahdessa. Hänellä oli onni saada 1970-luvulla oppikoulun kuvataideopettajaksi kuvanveistäjä, professori Olavi Lanu, jota Salovainio kuvaa ihanaksi ja inspiroivaksi opettajaksi. Lanu innosti oppilaitaan erityisesti rohkeuteen ja luovuuteen. Hänen kannustava viestinsä ”Antakaa luovuuden kukkia”, toimii Salovainion innoittajana yhä edelleen.
 
Salovainion kuvataiteen harrastus jäi hiukan vähemmälle aikuisiällä, mutta virisi uudelleen Keuruulle muuton jälkeen. Hän hakeutui tuolloin Keuruun kansalaisopiston kuvataidepiiriin, mikä innoitti hänet jälleen kuvataiteen aktiiviharrastajaksi. Kuvantekijä on ehtinyt saada taidoistaan jo tunnustustakin, sillä hänet hyväksyttiin tänä vuonna Keuruun Taiteilijaseuran jäseneksi. Salovainiolle taiteilija nimitys tuntuu vieraalta. Hän kutsuu itseään mieluummin kuvantekijäksi.
 
Tällä hetkellä Salovainion suosikki tekniikka on tussipesu, johon hän on saanut opetusta Keuruun kansalaisopiston kuvataidepiirissä opettaja Niina Ikäheimoselta. Marja-Tertun sanoin: ”Tussipesu vie mennessään”. Häntä kiehtoo myös mahdollisuus tekniikan edelleen kehittelyyn. Salovainio onkin rohkea, kokeileva kuvantekijä. Hänelle taide on ovi, joka avaa elämään uusia ulottuvuuksia. 
 
 
24.4. - 31.5.2009
 
VAELLUKSIA 
Kuvataiteilija Antti Jokisen teoksia
 
 
Vaelluksia – näyttelyn teokset ovat tulkintoja kaupunkimaisemista, kuvitteellisia kokonaisuuksia, joissa kaupungin ja kulkijan kohtaamisesta muodostuu oma tarinansa. Jokinen yhdistää teoksissaan valokuvaa ja grafiikkaa sekä hyödyntää digitaalisia tekniikoita.
 
Haapamäeltä kotoisin olevan taiteilijan teoksia on ollut esillä Suomen lisäksi Espanjassa, Venäjällä ja alkuvuodesta 2009 myös Yhdysvalloissa. Hänen töitään on useissa katalogeissa mm. Italiassa ja Saksassa. Vuonna 2008 hän oli kutsuttuna IX Itämerenmaiden Taidegrafiikan Biennaalissa, Kaliningradissa.
 
Jokinen (s.1974) on valmistunut kuvataiteilijaksi Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulusta. Hän on opiskellut ja työskennellyt myös Barcelonassa ja Berliinissä. Tällä hetkellä hän asuu ja työskentelee Vaajakoskella.
 
www.anttijokinen.net 
 
 
7.4. – 19.4.2009
 
KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY
 
Näyttely esittelee Keuruun kansalaisopiston lukuvuoden 2008 - 2009 opintoryhmien satoa. Mukana on mm. ikonimaalauksia, tiffanytöitä, posliinimaalausta, keramiikka-, tekstiili- ja puutöitä sekä kuvataidetta. Esillä on myös nalleja, nukkeja, koruja ja keräilijöiden kokoelmia.Kamanan yläaulassa esittäytyy kansalaisopiston miniatyyripiiri Kauppakuja-teemalla. 
 
 
3.2.- 29.3.2009
 
VANHAA JA UUTTA
Salme Alhon pastelli- ja tussipesutöitä
sekä öljyvärimaalauksia
Kamanan yläaulassa, Vinttigalleriassa
 
Vanhaa ja uutta -näyttelyn pääosassa ovat Alhon tunnelmalliset pastellimaalaukset. Tämä tekniikka tuli hänelle tutuksi jo lapsuudessa Alhon äidinäidin pastellimaalausharrastuksen myötä. Ehkä siitäkin syystä Alho kokee pastellin olevan hänelle läheisin taiteellisen ilmaisun väline.
 
Kuvataiteilija Alho on esittävän tyylisuunnan edustaja. Hänelle on tärkeää teoksen kauneus. ”Teoksen pitää miellyttää silmää”, Alho toteaa.Kuvataiteilija on valinnut näyttelyyn maisema- ja kukkamaalauksia sekä henkilökuvia. Esillä on mm. raikas, kolmea vuodenaikaa kuvaava kukkamaalaussarja, jonka Alho on toteuttanut tussipesutekniikalla. Näyttelyssä on mukana myös Alhon viehättäviä öljyvärimaalauksia, joihin taiteilija on saanut inspiraationsa sekä Lapin että Keski-Suomen luonnosta.
 
Salme Alhon kuvataideharrastus juontaa juurensa jo lapsuudesta, jolloin erityisesti piirtäminen oli hänelle rakas harrastus. Kiireisen työ - ja perhe-elämän vuoksi Alho pääsi keskittymään kuvataideharrastukseensa vasta eläkeiässä. Alho on saanut kuvataiteen opetusta Keuruun kansalaisopiston kuvataidepiirissä vuodesta 1998 lähtien. Tänä vuonna hänellä on menossa kansalaisopistossa 11 lukuvuosi. Alho on saanut kuvataideopetusta myös kansalaisopiston ja Keuruun Taiteilijaseuran järjestämillä viikonloppukursseilla, joilla hän on tutustunut taiteen eri tekniikoihin esimerkiksi akvarelli- ja pastellimaalaukseen. Keuruun Taiteilijaseuran jäsen Salme Alho on ollut vuodesta 2004 lähtien. 
 
Alho kannustaa niin nuorempia kuin vanhempiakin rohkeasti mukaan kuvataiteen pariin ”Kansalaisopiston kuvataidepiiriin kannattaa hakeutua”, taiteilija toteaa.
 
 
 
 
8.1. - 23.3.2009
 
HEIDI AHONEN
Lehtiniemen aulagalleriassa
 
Heidi Ahonen on tullut tunnetuksi muun muassa rakastettujen nalle-aiheisten akvarellimaalausten tekijänä. Lehtiniemen näyttelyssä taiteilijan pääteemana on Keuruun vanha kirkko. Tätä aihepiiriä Ahonen on tulkinnut akvarellimaalauksen keinoin.
 
Näyttelyssä on ensi kertaa Keuruulla esillä Heidi Ahosen öljyvärimaalauksia, joihin hän on käyttänyt uutta, uniikkia rypytetyn kangaspohjan tekniikkaa. Tällä tekniikalla hän luo teoksiinsa kolmiulotteisuuden tuntua. Kaikki näyttelyn teokset ovat vuodelta 2008.
 
Heidi Ahonen opiskelee tällä hetkellä grafiikkaa Limingan Kansanopiston taidekoulussa. Aiemmin hän on saanut kuvataiteen opetusta Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, kansalaisopistojen kursseilla ja kuvataideleireillä.
 
 
2.12.2008 – 22.3.2009
 
TUOKSUA TAIVAAN JA TERVAN
Keuruun vanha kirkko 250 vuotta
 
 
Kulttuurihistoriallinen näyttely 250-vuotiaasta Keuruun vanhasta kirkosta esittelee kirkkoon liittyviä muistoja, tarinoita ja henkilöitä.
 
Keuruun 250-vuotiaan vanhan kirkon juhlavuosi huipentuu monipuoliseen, muistojen täyttämään näyttelyyn. Näyttely kantaa samaa Tuoksua taivaan ja tervan –nimeä kuin jo aiemmin kesällä julkaistut juhlakirja ja cd-levy.
 
Näyttely kertoo vanhan kirkon tarinaa 1750-luvulta saakka sen palveluksessa ja kirkkokansana eläneiden ihmisten kautta. Historia, asiakirjat ja tarinat sekä taide, valokuvat ja esineet kuljettavat katsojaa rinnan itse kirkkorakennuksen sekä siihen liittyvän seurakunnallisen elämän vaiheisiin. Keuruulaisten maalliset ja hengelliset ponnistelut olivat kirkon alkuaikoina mittavia.
 
Näyttelyn tarinaa juoksuttaa kuusitoista näyttelytaulua teksteineen ja kuvineen. Taulut on valmistanut keuruulainen Marko Soini Studio Eskosta. Niissä kerrotaan muun muassa 1700-luvun keuruulaisten elämästä sekä kirkkomatkasta, joka alkuun taitettiin jalan ja kirkkoveneillä. Vanhan kirkon ajan suuresta veneonnettomuudesta vuodelta 1845 kertoo Kolhon kirkosta lainattu teos, johon pelastuneen Matti Kolhon tekstijäljennöksen lisäksi kuuluu keuruulaistaiteilija Pekka Suhosen maalaus.
 
Kirkon ja kirkkotarhan rakentaminen ja korjaukset olivat monivaiheisia. Näyttelyn erikoisuuksia ovat kirkon rakentajamestari Antti Hakolan työkalut, passari, vinovinkkeli ja suorakulma, jotka on saatu lainaksi Evijärven Väinöntalosta. Kirkkorakennuksen vaiheita käsitellään myös rappion ja purku-uhan ajoista matkailunähtävyydeksi ja kansallisaarteeksi. Kirkkoa katsellaan muun muassa Lauri Santun, Heikki Asunnan ja Erkki Koskisen taiteen kautta.
 
Selkeät tekstit kertovat lisäksi vanhasta jumalanpalveluselämästä, joka joskus oli varsin värikästäkin, kansa kun ei aina tahtonut kuriin taipua. Värikkäitä voimahahmoja olivat usein vanhan ajan sielunpaimenetkin, etenkin kirkkoherrat, joita vanhan kirkon aikaan, vuoteen 1892 asti, mahtui peräti tusinan verran Indreniuksista Bergrothiin ja Pihlmaniin. Mutta monta tarinaa tarjotaan myös kappalaisten, lukkarien ja kirkonpalvelijoiden työn varrelta – eikä vaivaisukkoja ja poikiakaan unohdeta. Kirkollista esineistöä edustavat muun muassa mustapenkki, vaivaispoika ja kasukka.
 
Esineitä ja kuvia on saatu näyttelyyn muun muassa Pihlajaveden kotiseutumuseosta, Haapamäeltä Heinosen kokoelmasta sekä Keski-Suomen museon, Vapriikin ja Museoviraston kuva-arkistosta. Vanhan ajan jumalanpalvelukseen tutustuttaa Esko Soinin 7.9.2008 Keuruun vanhassa kirkossa kuvaama juhlajumalanpalvelus. 
 
 
2.12.2008 - 1.2.2009
 
KEURUUN VANHA KIRKKO 250 VUOTTA
1758 - 2008
Kamanan yläaulassa
 
Esillä osa Seppo Pohjolan "Keuruun vanha kirkko ja ympäristö postikorteissa" -postikorttikokoelmasta. 
 
Keuruulaissyntyisen keräilyharrastajan Seppo Pohjolan ainutlaatuinen postikorttinäyttely "Keuruun vanha kirkko 250 vuotta" on osa Pohjolan "Keuruun vanha kirkko ja ympäristö postikorteissa" –postikorttikokoelmaa. Tästä kokoelmasta Seppo Pohjola on tehnyt Jyväskylän ikääntyvien yliopistossa tutkimusseminaarissa tutkimuksen vuonna 2000. Pohjolalla on tutkimuksellinen ote keräilyyn. Tiedon kerääminen ja tiedon jakaminen kuuluvat oleellisesti hänen keräilyharrastukseensa. 
 
Pohjola on pitkän linjan keräilijä. Hän aloitti keräilyharrastuksen jo vuonna 1947, jolloin keräilykohteena olivat tulitikkuaskien kannet. Tämän jälkeen hän siirtyi urheiluaiheisiin postimerkkeihin. Pohjolan kiinnostus postikortteihin heräsi postileimojen keräämisen myötä. 1980-luvun alussa Keuruu tuli hänen postikorttikeräilynsä pääteemaksi. 
 
 
2.10.2008 - 6.1.2009
 
7 MAALAUSTA 
Veikko Koskisen taidetta
Lehtiniemen aulagalleriassa
 
Keuruulaisen taiteilija Veikko Koskisen harvoin näyttelyissä nähtyjä 1970- ja 1980-lukujen teoksia Keuruun kaupungin kokoelmista.
 
2008
 
 
 
 
1.11. - 31.11.2008
 
KENTTÄPOSTIA
Suomen puolustusvoimat 90 vuotta 1918 - 2008
Kamanan yläaulassa
 
Esillä kenttäpostia, leimoja, merkkejä ja kortteja vuodesta 1918 vuoteen 1983. Kenttäpostia käytetettiin eritysesti toisen maailmansoan aikana, mutta myös rauhan aikana sotaharjoituksissa. 
 
 
31.10. – 23.11.2008
 
KEURUUN TAITEILIJASEURAN VUOSINÄYTTELY
 
 
1.10. – 30.10.2008
 
MARJA-TERTTU SALOVAINION KUVATAIDETTA
Kukista, linnuista, kylistä ja kaupungeista.
 
Keuruulainen Marja-Terttu Salovainio on harrastanut kuvataiteen tekemistä lapsuudesta asti. Kouluaikoina harrastus oli vahvimmillaan. Opettajana on ollut mm. taiteen professori Olavi Lanu. Hän innoitti erityisesti taiteen tekoon ja luovuuteen.
 
Harrastus oli muutamia vuosia levossa, mutta se virisi uudelleen Keuruulle muuton jälkeen. Syksyllä 2007 Keuruun Kansalaisopiston kuvataidepiiri toi mukanaan Niina Ikäheimosen opettaman tussipesutekniikan. 
 
Näyttelyssä on nelisenkymmentä työtä. Ne on tehty useilla eri tekniikoilla, joita ovat mm. akryyli kankaalle, akvarelli, yhdistettynä akvarelli ja valokuva, akryyliväri- sekä akvarellitussipesutekniikka. 
 
 
5.9 – 23.10.2008
 
TAKANA PUOLI VUOSISATAA 
Taiteilija Veikko Koskisen juhlanäyttely
 
Keuruulaisen taiteilijan ja taiteilijaseuran perustajajäsenen Veikko Koskisen ensimmäisestä näyttelystä tulee kuluneeksi 25.10.2008 viisikymmentä vuotta. Juhlanäyttelyssä on esillä 43 uuden työn kokonaisuus.
Lue lisää >> 
 
 
4.9 – 28.9.2008
 
ALUN LOPPU 
Sanni Kaipaisen ja Kari Pakarisen yhteisnäyttely
Kamanan yläaulassa
 
Sanni Kaipainen valmistui pääaineenaan grafiikka. Viime aikoina, grafiikan tilojen puuttuessa, hän on tehnyt tussi -ja lyijykynäpiirroksia sekä pieniä vesiväritöitä. Kari Pakarisen pääaineena on valokuvaus, mutta hän on laajentanut osaamistaan vesi- ja pastellivärien maailmaan. Aiheena on lähinnä itseä olevat tapahtumat ja tunteet. Taiteilijat viettivät syyskuun taiteilijaresidenssi Santun talossa. 
 
 
2.7. – 28.9.2008
 
JÄRVIÄ JA TUNTUREITA
Tarja Katajanheimon akryyli- ja pastellitöitä
Lehtiniemen aulagalleriassa. 
 
 
7.8. - 13.9.2008
 
KOLME WANHALLA
Anita Hannusen, Timo Hannusen ja Hannu Lukinin taidetta Haapamäen vanhalla Yhteiskoululla,
avoinna ti - pe 12 - 18, la 12 - 15. 
Järj. Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys 
ja Keuruun museo. 
 
 
5.7. - 31.8.2008
 
PIRKKO KAAKKOMÄEN MAALAUKSIA
 
Pirkko Kaakkomäen akvarelli- ja öljytöihin voi tutustua kodikkaassa harrastajanäyttelyssä Kamanan yläaulassa.
 
Kaakkomäki on aloittanut taideharrastuksensa yli kaksikymmentä vuotta sitten Vantaan Työväen opiston Sunnuntaimaalareissa. Työelämän loputtua harrastus laajeni posliini– ja käsitöihin sekä monenlaisiin askarteluihin.
 
Vuonna 1999 Kaakkomäki palasi jälleen maalauksen pariin Korson Setlementtiyhdistyksen järjestämässä pienryhmässä. Taideharrastus on jatkunut pienimuotoisena koko 2000- luvun. Hän on myös tehnyt mm. suuren määrän postikortteja myyjäisiin ja ystävilleen.
 
 
7.6. – 31.8.2008
 
PAPPILAN HÄTÄVARA
– kaikkea kaunista luonnosta – 
kukintoja, nuppuja, siemenkotia ja lehtivihreää
 
Vuodenajat vaihtuvat ja luonnontutkijan mieli kulkee kevääseen ja luonnon heräämiseen. Oma katse-enegia suuntautuu hentoihin vihreisiin lehtiin ja uteliaisiin kukannuppuihin. Huippusesonkina keskikesällä kasvimaailma täyttää luonnontutkijan verkkokalvot väreillään ja sieraimet tuoksuillaan. Syksy muuttaa kukkapenkkien ja kasvimaan värikarttaa murrettuihin sävyihin. Nuput vaihtuvat siemenkodiksi ja kukkamaan kauneus säilyy hetken vielä.
 
Keuruun museon kesänäyttely Pappilan hätävara koostui taidegraafikko Kirsi Neuvosen teoksista. Esillä oli Nature Morte -sarjan lisäksi Päivän mietelause -sarjan töitä sekä useita uusia, viime aikoina syntyneitä teoksia.
 
Keuruulaislähtöinen Kirsi Neuvonen (s.1960) on yksi Suomen tunnetuimpia graafikoita. Hän on teoksillaan ollut mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä jo 1980-luvulta lähtien. 
 
Neuvosen teoksia on lukuisissa kokoelmissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän asuu ja työskentelee Jyväskylässä.
 
Pappilan hätävara -näyttelyn taiteellisen epätieteellisiä kasvitutkimuksia oli esillä Keuruun vanhan pappilan vehmaassa pihapiirissä, Keuruun museon näyttelytilassa alkukesästä syksyyn saakka. 
 
 
2.4. – 30.6.2008
 
KOULUJEN KUVATAULUJA 
Opetustauluja 1900-luvun alkupuolelta
 
Lue lisää näyttelyn kuvatauluista Pihlajaveden ala-asteen kotisivuilta. 
 
 
23.4. - 29.6.2008
 
JOTAKIN JÄI 
Pekka Suomäki - valokuvia puulle
Kamanan yläaulassa
 
Teossarjan aineisto on kuvattu Korpilahdella Iloniemen sahan alueella vuosina 2003 - 07 ja siirretty koivupuulle. Kuvaushetkellä sahan toiminnan päättymisestä oli jo aikaa, mutta vaikka mitään ei säilynyt, jotakin jäi...
 
Kuvien siirto tapahtuu yksinkertaisella, mutta fyysisellä tekniikalla. Siinä alkuperäisestä vedoksesta otettu värikopio liimataan kuvapuoli alaspäin alustalle, ja liiman kuivuttua paperi pestään pois käsin hankaamalla.
 
 
26.4. – 29.5.2008
 
TARPEETONTA KAMAA 
Tuomo Blomqvistin taidetta
 
Kuvataiteilija Tuomo Blomqvist (s. 1955) on taidemaalari, käsitetaiteilija, mutta ennen kaikkea käsitteellisten esineteosten tekijä.
 
Taiteessaan hän on usein tutkimusmatkalla luonnon ja kulttuurin rajapinnoilla. Tuomo Blomqvist tutkii rakenteita - olivatpa ne sitten ihmisen rakentamia esineitä tai luonnon omia luomuksia - ja niiden rappeutumista. Hän käyttää teoksissaan hylättyjä esineitä ja materiaaleja tuoden hienovaraisesti esille niiden arkisen kauneuden.
 
Tarpeetonta kamaa –näyttelyn ainutkertainen tilateos käsittelee Blomqvistin omien sanojen mukaan väljästi turhuutta, tarpeettomuutta, takertumista, luopumisen vaikeutta. 
 
”Materiaalisesti se koostuu esineistä joita kertyy laatikoiden pohjille, hansikaslokeroihin jne. - siis kaikesta sellaisesta jota ei tule jostain syystä heittäneeksi poiskaan. Esineistä joilla ei ole rahallista tai muuta vaihtoarvoa, eikä edes tunnearvoa. Mutta roskiakaan ne eivät ole - ainakaan säästäjälleen”, kertoo Tuomo Blomqvist.
 
Ensimmäisen version aiheesta Blomqvist on tehnyt pari vuotta sitten Säynätsalossa UPM-kesänäyttelyyn. Kyse oli kuitenkin toisesta, itsenäisestä teoksesta - pienessä tilassa ja seiniin kiinnitettynä.
 
Tuomo Blomqvist asuu ja työskentelee Jyväskylän maalaiskunnassa. Valmistuttuaan Kankaanpään taidekoulusta 1981 Blomqvist on pitänyt yksityisnäyttelyjä vuosittain sekä osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa, Venäjällä, Saksassa ja Ranskassa. Hänen teoksiaan on useissa julkisissa kokoelmissa. Tuomo Blomqvist työskentelee taiteen tekemisen ohella opettajana työväen- ja kansalaisopistoissa, kuvataideleireillä sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulussa.
 
Avajaisia vietettiin yleisötilaisuudessa pe 25.4. klo 18. 1.4. – 20.4.2008. 
 
 
1.4. – 20.4.2008
 
KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY
 
Kansalaisopisto esittelee lukuvuoden satoa. Uutena mukana on taidevalokuvia sekä nukkekodin esineistöä ja miniatyyreja. 
 
 
3.1. – 31.3.2008
 
CARBORUNDUM GRAFIIKKAA
 
Lehtiniemen aulagalleriassa. Kansalaisopiston syksyn 2007 kurssin satoa, opettajana oli taidegraafikko Aino-Kaarina Pajari. Näyttelyssä oli yhdeksän taiteilijan töitä. 
 
 
2.2.2008 - 24.3.2008
 
JUHLAN VAIHEESSA, ONNEN AIHEESTA!
 
Hääkarkkeja Elina ja Aino Poikosen kokoelmasta. Esillä eri tekniikon valmistettuja hääkarkkeja ja riisipusseja 1900-luvun lopusta ja 2000-luvun alusta. Elina ja Aino ovat papin tyttäriä. Siksi useimmat karkeista on isä tuonut povitaskussaan häistä, joissa on ollut vihkipappina. Lisäksi esillä on juhlakonvehtiperinteen harvinaisempia edustajia, ristiäiskarkkeja ja hautajaiskonvehteja 1900-luvun lopusta ja 2000-luvun alusta. 
 
 
15.1. – 13.3.2008
 
PIENI
Kahden kuvataiteilijan, Samuli Heimosen ja Eija Keskisen yhteisnäyttely. 
Lue lisää >> 
 
 
10.12.2007 - 31.1.2008
 
SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIT 1919-2007
Postimerkkejä, kirjeitä ja postikortteja.
 
Näyttely esitteli postimerkkien, kirjeiden ja postikorttien kautta itsenäisen Suomen presidenttejä. Näyttely jakautui kolmeen osaan. Näyttelyn oli kerännyt Kansalaisopiston keräilypiirissä toimiva Raimo Varpula. Näyttelyn ensimmäisessä osassa 10.12.2007 – 1.1.2008 esiteltiin presidentit Ståhlberg, Relander, Svinhufvud ja Kallio. Näyttelyn toisessa osassa ajalla 2.1. – 14.1.2008 olivat esillä presidentit Ryti, Mannerheim ja Paasikivi. Näyttelyn kolmannessa ja viimeisessä osassa ajalla 15.1. - 31.1.2008 esiteltiin presidentit Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari ja Halonen. 
 
 
 
16.11.2007 - 12.1.2008
 
VIESTEJÄ MAISEMASSA
Näkymiä keskisuomalaiseen kulttuuriympäristöön
 
Viestejä maisemassa - näkymiä keskisuomalaiseen kulttuuriympäristöön -näyttely on esillä ajalla 16.11.2007 – 12.1.2008 Keuruun museossa. Näyttely suljetaan 12.1.2008 klo 15.00. Näyttelyn on suunnitellut, kuvannut ja koonnut filosofian tohtori Jussi Jäppinen.
 
9.1.2008 klo 18 Keuruun museossa, Kamanassa pidettiin näyttelyyn liittyvä ilmainen yleisöluento Viestejä maisemassa - keuruulainen kulttuuriympäristö. Luennon pitivät ylitarkastaja Liisa Horppila-Jämsä ja ympäristölakimies Ritva Schiestl Ympäristökeskuksesta. Luennon järjestivät yhteistyössä Keuruun Kansalaisopisto, Keski-Suomen Ympäristökeskus ja Keuruun museo. 
 
Näyttelyn tarkoituksena on kiinnittää huomio ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja auttaa samalla katsojaa ymmärtämään ja seuraamaan parhaillaan tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Panoraamakuvista sekä niitä täydentävistä valokuvista ja teksteistä koostuvassa Viestejä maisemassa -näyttelyssä lähestytään keskisuomalaista maisemaa tavallisen kulkijan näkökulmasta. Samalla tutustutaan suomalaiseen maisemaan yleisemminkin, sillä Keski-Suomesta löytyy lukuisia piirteitä, joiden perusteella maakuntaa voidaan pitää pienois-Suomena. 
 
Viestejä maisemassa -näyttely on jatkoa vuonna 2006 ilmestyneelle samannimiselle kirjalle, jossa asiantuntijoiden kirjoittamissa artikkeleissa perehdytään keskisuomalaiseen kulttuuriympäristöön ja sen synty- ja kehitysvaiheisiin. Jussi Jäppinen toimi kirjan toimittajana ja kuvittajana. Jäppiselle aihepiiri on tuttu, sillä noin 30 vuotta sitten hän oli tekemässä Muuttuva maaseutu – näyttelyä Keski-Suomen museoon. Sen jälkeen hän on tehnyt muun muassa neljä Keski-Suomi -kuvateosta ja useita kuvateoksia ja esitteitä maakunnan kunnista ja kaupungeista. Näistä projekteista syntynyttä kuvamateriaalia on vertailuaineistona mukana uudessakin näyttelyssä. Keuruun museossa näyttelyä täydentää Keuruun museon tuottama Keurusseudun kulttuuriympäristöstä kertova osuus.
 
Näyttelyn tekemistä ovat tukeneet Ympäristöministeriö, Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Keski-Suomen liitto, Kopijyvä Oy, Keski-Suomen museo ja Keski-Suomen ympäristökeskus.
 
Näyttelyn avajaisia vietettiin avoimessa yleisötilaisuudessa 15.11.2007 klo 18.00. Näyttelyn avasi Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen.Näyttelyn esitteli FT Jussi Jäppinen. 
 
 
 
2007
 
 
9.10. – 31.12.2007
 
ERKKI KOSKINEN (1927-2003)
Piirustuksia ja akvarellimaalauksia
Lehtiniemen aulagalleriassa 
 
 
7.11.2007 - 9.12.2007
 
ITSENÄINEN SUOMI 90 VUOTTA 1917-2007
Suomea ja Suomen historiaa postimerkein kuvattuna.
 
Näyttely jakautuu kahteen osaan. 
Osa 1 esillä Kamanan yläaulassa 7.11.–25.11.2007.
 
Näyttely esittelee postimerkkien kautta itsenäistä Suomea. Esille pääsee mm. aika ennen itsenäisyyttä, presidentit, puolustusvoimat, kansainvälinen toiminta, postilaitos ja postinkuljetus. Esillä on myös itsenäisyyden juhlamerkkejä ja haapamäkinen postimerkkitaiteilija Pirkko Vahtero.
 
Näyttelyn on kerännyt Kansalaisopiston keräilypiirissä toimiva Raimo Varpula. 
 
Toinen osa on esillä 27.11. – 9.12.2007.
 
 
6.10. – 4.11.2007
 
RAKENNETTU KUVA
Anna-Liisa Ahon maalauksia ja 
Kaija Kontulaisen veistoksia
 
Rakennettu kuva on kokkolalaisen taidemaalarin Anna-Liisa Ahon (s.1937) ja kälviäläisen kuvanveistäjän Kaija Kontulaisen (s.1966) yhteisnäyttely. Ahon öljyvärimaalauksia ja Kontulaisen puusta, rautalangasta tai ekovillasta työstettyjä veistoksia yhdistää rakenteellisuus. Anna-Liisa Aho on todennut: ”Kuvapintani on aina pyrkinyt koostumaan palasista, ei mitään ehjää. Viivalla on voima, joka paloittelee, antaa suuntaa, rajoittaa.”
 
Rakennettu kuva –näyttelyssä Ahon viimeisteltyjen ja harkiten sommiteltujen maalausten lähtökohtana on usein taidehistoria; erityisesti renessanssin ja antiikin ajan taide ovat inspiroineet taiteilijaa. Kaija Kontulainen esittelee näyttelyssä tuotannostaan sekä ihmis- että eläinaiheisia veistoksia. Taiteilijan veistokset ovat muotokieleltään pelkistettyjä, ilmaisuvoimaisia teoksia, joissa on usein mukana leikkimieltä ja lämmintä huumoria.
 
 
3.10. - 4.11.2007
 
KEURUUN KALEVALAISET NAISET 50 VUOTTA
Kamanan yläaulassa
 
Keuruun Kalevalaiset Naiset r.y. kuuluu Kalevalaisten Naisten Liittoon. Yhdistys tekee tunnetuksi suomalaista kansanperinnettä ja kulttuuria. Keuruun Kalevalaiset Naiset r.y. haluaa vaalia, siirtää ja uudistaa suomalaista kulttuuriperinnettä tuleville sukupolville.
 
 
10.8. – 7.10.2007
 
RITVA TIENAHO 
MAALAUKSIA VUOSIEN VARRELTA
Lehtiniemen aulagalleriassa
 
7.9. – 30.9.2007
 
KEURUUN TAITEILIJASEURAN VUOSINÄYTTELY
Näyttelyn työt valitsi säynätsalolainen kuvataiteilija 
Virpi Lehto. 
Lue lisää Keuruun Taiteilijaseurasta 1.8. - 30.9.2007
 
RAILI VESAKARIN MAALAUKSIA
Kamanan yläaulassa
 
1.6.–31.8.2007
 
KOTIINPALUU
ONNI OJA (1909–2004)
Retrospektiivinen näyttely 
Lue lisää >> 
2.6. – 31.7.2007
 
VOLKER SCHARNEFSKY
Maalauksia
Saksalainen Volker Scharnefsky oli viime kesänä Santun talon residenssivieraana ja tuo nyt maalauksiaan näytteille Lehtiniemeen 
 
5.7. - 30.7.2007
 
NAISKUVIA
Toini Kantolan öljyvärimaalauksia
Kamanan yläaulassa
 
1.6. – 29.6.2007
 
"OSAAN, TAHDON, KYKENEN!"
Kipinän nuorten Manga-kerho ja keramiikkaryhmä esittäytyvät
Kamanan yläaulassa
 
4.5. – 29.5.2007
 
ERKKI SANDBERG
Kotkalaisen taiteilijan piirroksia luonnosta
Lehtiniemen aulagalleriassa 
 
25.4.–27.5.2007
 
EPP VIIRES
Maalauksia, teoksia ihmisistä ja luonnosta
Kamanan yläaulassa
 
27.4 – 27.5.2007
 
KEURUSSEUDUN KAMERASEURA
Näyttelyn teemana työ ja vapaa-aika 
Laaja kamerakokoelma 1920-luvulta alkaen
Ritva Airaksisen Firenzen Biennaleen osallistuneet teokset
 
10.4. – 22.4.2007
 
KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY
 
14.3. - 1.4.2007
 
1940 – JA 1950-LUKUJEN VANHAT SARJAKUVALEHDET
Matti Heinosen kokoelma 
Kamanan yläaula 
Lue lisää >> 
 
18.2. - 29.3.2007
 
KOLORYHMÄ
Lehtiniemen aulagalleria 
 
17.2. – 29.3.2007
 
KOLORYHMÄ
Lue lisää >> 
 
10.2.- 11.3.2007
 
LATURETKI 50 VUOTTA
Kamanan yläaula 
Lue lisää >> 
 
18.12.2006 - 15.2.2007
 
ULLA TULOSEN AKVARELLEJA
Lehtiniemen aulagalleria
 
2006
 
25.11.2006 – 11.2.2007
 
LELUT
Lapsuuteni-näyttelyyn liittyvä näyttely esittelee leluja eri ajoilta. 
 
25.11.2006 - 8.2.2007
 
LAPSUUTENI
Lasten elämää Keurusseudulla ennen ja nyt.
Lue lisää >> 
 
16.10. - 15.12.2006
 
LUONTOKUVIA
Pirkko Soinin maalauksia 
Lehtiniemen aulagalleria
 
ONNI OJA (1909–2004)
Muistonäyttely Keuruun kaupungintalolla 1.–30.11.2006. 
Lue lisää >>
 
KÄSIKIRJASTO TUTUKSI
31.10. - 22.11.2006 
Keuruun museon käsikirjaston uutuuksia. 
Kamanan yläaula.
 
TIMO SÄLEKIVI
13.10. - 13.11.2006
Jyväskyläläisen kuvataiteilijan akryylimaalauksia. 
Lue lisää >> 
 
10.10. - 29.10.2006
 
Luontokuvaaja Jouni Haapojan Luontokuvanäyttely
LUONNON HETKIÄ
Kamanan yläaula 
Lue lisää >> 
 
7.9. - 8.10.2006
 
Keuruun taiteilijaseuran vuosinäyttely
Lue lisää >> 
 
1.7.-31.8.2006
 
JULKKISKAVALKADI
Helsingin Sanomien pääkirjoituspiirtäjä Teuvo Salmisen karikatyyrinäyttely
Kamanan yläaula 
Teuvo Salmisen kotisivuille >> 
 
3.6. – 31.8.2006
 
MAAILMAN PARAS NAPA
Kristiina Louhen kuvituksia
Lue lisää >>
 
Heraldikko Harri Uimosen näyttely
Kamanan yläaulassa on esillä Harri Uimosen 
sukuvaakunoita ja -viirejä.
Näyttely avoinna 2.-5.9. klo 10-18. 
 
16.5.- 31.8.2006
 
PEKKA SUHOSEN akvarelleja
Lehtiniemen aulagalleria 
 
1.6 – 29.6.2006
 
Pirkko Tolkkilan öljyvärimaalauksia
Kamanan yläaula 
Lue lisää >> 
 
8.5.-30.5.2006
 
RITVA AIRAKSISEN maalauksia ja kangasveistoksia
Kamanan yläaula 
Airaksisen irlantilainen taiteilijaystävä Teresa Moran osallistuu näyttelyyn kadella maalauksella 
Lue lisää >> 
 
28.4. - 28.5.2006
 
IKKUNA KOTISEUDULLE
Lasten ja nuorten toteuttama kotiseutunäyttely Vapaa sisäänpääsy 
Lue lisää >>
 
PAREMPI MYÖHEMMIN KUIN EI OLLENKAAN
Tekstiiliartesaaniopiskelija Kirsi Terhon töiden näyttely Kamanan yläaulassa vappuviikonloppuna 29.4.-1.5.2006. 
Lue lisää >>
 
KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELY
28.4 – 28.5.2006 
 
18.2 - 31.3.2006
 
MOOTTORIPYÖRÄ
- Pärinää kautta aikojen. 
Näyttely avoinna ti–su klo 11–18. 
Lue lisää >> 
 
4.3. - 2.4.2006
 
Keuruun kaupunki 20 vuotta
Kamanan yläaula 
Lue lisää >> 
 
7.-28.2.2006
 
Toini Kantolan maalauksia
Kamanan yläaula 
 
 
13.1. - 12.2.2006
 
PERUSTAJAT
Keuruun taiteilijaseura 40 vuotta 
Keuruun taiteilijaseuran perustajajäsenten retrospektiivinen juhlanäyttely. 
Paavo Airaksinen, Eino Lehtinen, Raimo Paavola, Veikko Koskinen ja Mauno Sartoviita 
Lue lisää >>
 
Erkki Viljakaisen Koristeveistettyjä puutuotteita
Kamanan yläaulassa 9.1.2006 - 5.2.2006
Lue lisää >>
 
Eija Pirttilahden huovutettuja vihkihuopia
Kamanan yläaulassa 9.1.2006 - 5.2.2006
Lue lisää >>
 
ONKO HAJUA?
25.11. – 8.1.2006 
Suomen käsityön museon suosittu kiertonäyttely 
Lue lisää >>
 
KAHDENTOISTA KIRKKOHERRAN AIKA
-Elämää Keuruun vanhassa pappilassa 
22.10 – 20.11.2005 
Lue lisää >>
 
KORPIRASTAAN TUNNELMISSA
16.9. – 9.10.2005 
Keuruun taiteilijaseuran 40. vuosinäyttely "Korpirastaan tunnelmissa" on osa Einari Vuorela -vuoden tapahtumia.
Lue lisää >>
 
TIE JA VAELTAJA
29.7 - 11.9.2005 
–näyttely runoilija Einari Vuorelasta Keuruun museossa Kamanassa.
Lue lisää >>

Aukioloajat

Keuruun museo avoinna
ma–to 11–17, pe 11–18, la 11–15.
Poikkeukset aukioloajoissa mahdollisia.

Pääsymaksu kesäkaudella 5/3€, alle 18-v. maksutta. Museokortilla vapaa pääsy.

Museon toimisto avoinna ke–to 10–12.
Palvelemme sinua parhaiten, kun sovit tapaamisesta ennakkoon.

Museon toimisto
museo@keuruu.fi

Info

museokortti logo sloganilla
Meille käy museokortti!

Löydät meidät myös Facebookista

Museonjohtaja

Soile Ollikainen

040 965 5567
soile.ollikainen@keuruu.fi

 

Amanuenssi

Helena Kukkamo

040 965 5538
helena.kukkamo@keuruu.fi

 

©2019 Keuruun Museosäätiö

Search