Eija Keskinen
Poninhäntäpäinen tyttö lähtee lentoon – reflektioita Lauri Santun naiskuvista
21.5. –22.9.2018
Keuruun Museo, Vinttigalleria
Näyttelyssä on esillä viisi Lauri Santun alkuperäistä teosta sekä Eija Keskisen niistä tekemiä reflektioita. Santun teosten tavoin reflektiot on toteutettu piirtimillä: puuväreillä ja lyijykynällä.
Keskinen oli alun perin kiinnostunut Santun rohevan virkistävästä piirustustyylistä, mutta teoksia selatessaan hänen huomionsa kiinnittyi erityisesti Santun naiskuviin, joissa tuntui kaikissa olevan jotain tavallisen ihmisen yläpuolella olevaa; puhtautta ja ylevyyttä, ihailua – toisin kuin Santun piirustuksissa miehistä jotka usein ovat suorastaan kiusallisen paljastavia ja tarkkoja.
Näyttelyssä on esillä seuraavat Lauri Santun teokset: Mirjami (1965), lausuntataiteilija Helinä Svensson-Timarin (1887–1958) muotokuva (1977,) Malkasen mummo (1952) sekä Vibeke (1948). Näyttelyyn on ripustettu myös Santun itsensä läsnäolon merkiksi hänen omakuvansa vuodelta 1960.
Malkasen mummon- ja Helinä Svensson-Timarin muotokuvista tekemissä reflektiopiirustuksissa Keskinen on käyttänyt myös tekstejä, kahta keuruulaisen runoilija Einari Vuorelan runoa osina kuvapintaa (Puron Kutsu ja Nocturno).
Eija Keskinen (1968, Tampere) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut Kuvataideakatemiassa, Vapaassa Taidekoulussa sekä Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä ja ottanut osaa ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin vuodesta 1988. Keskinen on valmistanut neljä julkista taideteosta, joista tuoreimmat ovat marraskuussa 2015 valmistuneet Helsingin kaupungin ja Helsingin taidemuseon (HAM) tilaamat seinämaalaukset Lasten päiväkoti Ruskeasuolle. Hänen töitään on koti- ja ulkomaisissa kokoelmissa, mm Suomen Valtion kokoelmissa sekä Helsingin-, Vantaan-, Espoon- ja Tampereen taidemuseoiden kokoelmissa.
Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:8.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:107%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri",sans-serif; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin;} Yhteys Keuruulle tulee Keskisen isänpuoleisesta sukuhaarasta; esi-isä, “tukkiasioitsia” Abraham Keskinen on lähtöisin seudulta. Lauri Santun persoonaan ja töihin Keskinen on tutustunut niin ikään isän kautta. Opettajana toiminut isä, Pentti Keskinen oli Lauri Santun opiskelijoita Helsingin opettajakorkeakoulussa 50-luvun lopulla. Lisäksi Eija Keskinen on työskennellyt Keuruun kaupungin isännöimässä Santun talossa, Lauri Santun vanhassa kotitalossa, joka toimii nykyään taiteilijaresidenssinä. Vapaa-aikanaan Eija Keskinen kutoo kangaspuilla mattoja, pelaa mahjongia, nauttii metsistä, katselee Kolmikätisen Jumalansynnyttäjän ikonia ja San Expediton pyhimyskorttia sekä uskoo ihmeisiin.
