Ensimmäinen Keuruu-Multia laturetki hiihdettiin 24. maaliskuuta vuonna 1957, jolloin 423 hiihtäjää hiihti Keuruun kirkolta Jukojärven kautta Multialle. Vajaa vuosi myöhemmin kokoontunut laturetkitoimikunta suunnitteli laturetkestä vuosittain toistuvan tradition, johon esimerkki otettiin muutamaa vuotta aiemmin järjestetystä Pirkan Hiihdosta. Aina 1960–70-lukujen vaihteeseen saakka latujen raivaus tapahtui vapaaehtoisten ihmisten toimesta, jotka mahdollistivat yhteishiihdoilla latujen synnyn ennen moottorikelkkojen ja latukoneiden aikakautta. Keuruun ja Multian kuntien lisäksi suuri merkitys laturetkihistorian jatkuvuudessa on ollut paikallisilla urheilujärjestöillä, kuten Jukojärven Veikoilla, Keuruun Ladulla, Keuruun Kisailijoilla, Keuruun Tovereilla ja Haapamäen Urheilijoilla. Laturetki on alusta alkaen ollut pääasiassa yhdessäolosta, maisemista ja kuntoilusta nauttimista vailla puhdasta kilpailua. Tästä kaavasta kuitenkin poikettiin vuosina 1969–73, jolloin laturetkeä taivallettiin myös kilpasarjassa. Osallistujien määrä jäi kilpasarjassa kuitenkin niin alhaiseksi, että siitä luovuttiin. Vuonna 1977 oli vuorossa 20. laturetki, joka oli monin tavoin ainutlaatuinen hiihtotapahtuma Keuruulla. Laturetken osanottajalista on yhä sen historian nimekkäin; mukana olivat muun muassa presidentti Urho Kekkonen ja sisäministeri Eino Uusitalo. Valtakunnallinen laturetki saikin presidentin mukaantulon myötä kutsumanimekseen myös ”presidenttihiihdon”. Presidentti Kekkonen osallistui laturetken jälkeen myös saunomiseen kunnanvirastossa ja Hotelli Keurusselällä järjestettyyn päivälliseen. Huumorimiehenä tunnettu presidentti sai kovan vastustajan laturetken pääsihteeri Mikko Iso-Antilasta, jonka huumori puri presidenttiin hyvin. Iso-Antila sai presidentiltä kutsun linnan itsenäisyyspäivän juhlaan kiitoksena onnistuneesta laturetkestä. Keuruu-Multia laturetki sai toisen valtakunnallisen laturetken arvon vuonna 1987, jolloin oli vuorossa 30. laturetki. Maaherra Kalevi Kivistön suojelemalle laturetkelle otti osaa Kivistön ohella myös muun muassa kenraalit Raimo Penttinen ja Seppo Räisänen sekä Suomen Ladun puheenjohtaja Jaakko Paavola ja toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen. Laturetkelle osallistui kaikkiaan runsas 2200 hiihtäjää. Kolmas valtakunnallinen Keuruu-Multia laturetki hiihdettiin vuonna 2002. Laturetken suojelija oli presidentti Tarja Halonen, jonka puoliso valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi osallistui hiihtoretkelle. Myös Suomen Ladun puheenjohtaja professori Ilkka Vuori otti osaa laturetkelle, jonka sivakoi runsas 2400 hiihtäjää. Vaikka laturetken kilpasarja loppui 1970-luvun alussa lähes alkuunsa, niin laturetkellä on silti tiedossa kilpailuviettiä. Tätä pitää yllä vuodesta 1977 jaettu paikallislehden jakama kiertopalkinto, jonka Keuruu tai Multia saa haltuunsa riippuen siitä, kummalta löytyy väkilukuun suhteutettuna enemmän hiihtäjiä laturetkelle. Vaikka keuruulaisia on vuosi toisensa jälkeen määrällisesti enemmän, ovat multialaiset vieneet voiton huomattavasti useammin juuri suhteellisen laskentatavan perusteella. Uuden vuosituhannen myötä keuruulaiset ovat parantaneet tilastoaan kolmen voiton myötä.
Ajan muutos on tuonut tullessaan laturetken hiihtotapaan ja järjestelyihin. Vapaa hiihtotapa on yleistynyt, minkä vuoksi laturetki on vuodesta 2002 lähtien hiihdetty kaksipäiväisenä siten, että lauantaina ovat vuorossa vapaan tyylin taitajat kun taas sunnuntai on varattu perinteiselle hiihtotavalle. Keuruu-Multia laturetki on huomioinut myös perheen pienimmät, jotka voivat sivakoida lasten laturetken. Ensimmäinen lasten laturetki järjestettiin vuonna 1997.
Toisinaan laturetkeilijät voivat ostaa pientä korvausta vastaan kunniakirjan, joka kertoo hiihtäjän osallistuneen laturetkelle. Pienenä yllykkeenä laturetkelle ovat myös olleet erilaiset laturetkimitalit, joita hiihtäjät ovat saaneet ostaa omakustannushintaan. Ensimmäistä kertaa mitaleja oli tarjolla vuoden 1960 laturetkellä. Tämän jälkeen paikalliset taiteilijat ovat suunnitelleet mitaleja. Harri Uimonen suunnitteli vuosien 1982 ja 1987 mitalit, Timo Kara vuoden 1997 40-vuotismitalin ja Eija Lemmetty vuoden 2003 mitalin. Keuruu-Multia laturetkellä on vuosien saatossa ollut useita eri nimiä. Esimerkiksi 1960-luvun puolivälissä taival sivakoitiin Suur-Keuruun hiihtona. Historian aikana laturetken reitti on myös vaihdellut monesti. Matkaa on taitettu esimerkiksi Pihlajavedeltä ja Haapamäeltä. Keuruu-Multia laturetki on Suomen merkittävimpiä hiihtoretkiä, joka on saavuttanut kasvavaa suosiota myös ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa. Toisinaan laturetki on saanut myös kansainvälistä väriä. Muun muassa vuoden 1968 laturetkelle osallistui hiihtäjiä Espanjasta, Englannista ja Ranskasta ja vuonna 1982 eräs australialainen hiihti peräti 60 kilometrin matkan. Vuonna 2007 Keuruu-Multia laturetki viettää 50-vuotisjuhliaan, minkä kunniaksi se on hyväksytty valtakunnalliseksi laturetkeksi. Vapaalla tyylillä hiihdetään lauantaina 2. maaliskuuta ja perinteisellä tavalla sunnuntaina 3. maaliskuuta. Teksti: Markus Järvinen