Kulttuuriluentosarja jatkuu ti 19.11. klo 18.30. Tällöin taiteilija, kuraattori ja Jyväskylän Taiteilijaseuran pj Hannu Castrén luennoi ystävänsä, taiteilija
Veikko Koskisen (1930-2011) elämästä ja taiteesta. Luennon otsikko on Suora viiva ja värihurmio. Koskinen oli kotoisin Keuruulta.
Luento pidetään tuttuun tapaan kulttuuritalo Kimarassa, Koulutie 3. Kimarassa voi tutustua Veikko Koskisen taidetta esittelevään peinoisnäyttelyyn. Luennon järjestävät yhteistyössä Keuruun kansalaisopisto ja kirjasto.
Veikko Koskinen syntyi Ruovedellä vuonna 1930. Hän oli jo 1950-luvun alussa lahjakas valokuvaaja, joka voitti muun muassa TUL:n valokuvauskilpailun henkilökuvien sarjan ja Kamera-lehden vuosikilpailun. Hän siirtyi valokuvauksen parista puoleksitoista vuodeksi opiskelemaan Tampereen Työväenteatteriin. Koskinen ei mieltänyt alaa täysin omakseen ja tämän vuoksi hän ilmoittautui Tampereen Työväenopiston piirustus- ja maalausluokalle. Hän opiskeli Työväenopistossa 1954–57 ja muutti vuosikymmenen lopulla Keuruulle.
Koskinen on taiteessa seurannut monia mielijohteita ja kulkenut monesti omia polkujaan. Hän maalasi taiteilijauransa alussa yleisöä miellyttävää taidetta, mutta on myöhemmin keskittynyt pääasiassa abstraktisiin maalauksiin lyhyttä naturalismin kautta lukuun ottamatta. Koskinen on ottanut geometrisiin ja kubistisiin kuvioihinsa vaikutteita erityisesti Pablo Picassolta ja Josef Albersilta. Koskisen abstraktit työt aikaansaavat usein optisen harhan tunteen, minkä lisäksi työt ovat monitulkintaisia. Taiteilija itse ruokkii monitulkintaisuutta jättämällä monet abstrakteista maalauksistaan nimeämättä.
Koskisen maalauksissa rakenne, muodot ja värit liittyvät kiinteästi toisiinsa. Hän on siirtynyt uransa alun raskaista väreistä kirkkaisiin väreihin. Koskisen oman määritelmän mukaan hän on ”konkretisti, joka etsii liikevaikutelmia ym. funktioita” (Keskisuomalainen 28.8.1981). Koskinen ei ole taiteilijaurallaan keskittynyt vain maalauksiin, sillä hän on tehnyt myös puupiirroksia ja -veistoksia sekä grafiikkaa.
Veikko Koskinen on ottanut aktiivisesti osaa Keuruun ja Jyväskylän taiteilijaseurojen näyttelyihin. Hänen töitään on ollut esillä myös monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä. Tunnettavuudestaan huolimatta Koskinen ei ole toiminut päätoimisena taiteilijana, sillä hän oli töissä myös Keuruun pioneerivarikolla.
Hänen julkiset teoksensa voi nähdä jakautuvan työelämän ja vapaa-ajan välillä. Työelämästä muistuttavat muun muassa pioneerivarikon 40-vuotismuistomerkki ja seinämaalaus Utön linnakkeessa. Vapaa-aikaa edustavat muun muassa Keuruun uimahallin kahvion ja Jyväskylän Keltinmäen kirjaston seinämaalaukset.
Koskinen on saanut taiteilijaurallaan lukuisia tunnustuksia. Vuonna 1986 hän sai Keuruun kulttuuripalkinnon ja vuonna 1991 hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.
Teksti: Markus Järvinen
Lähteet: Suur-Keuruun sanomat (15.1.1988, 13.2.1989, 29.4.1991) Keskisuomalainen (28.10.1972, 15.11.1974, 28.8.1981, 5.3.1991) Aamulehti (6.2.1989) Ilkka (7.2.1982)
Kuva: Veikko Koskinen, Muotialan tila, 1957, öljy. Keuruun museon kokoelmat, kuvaaja Pirta Ala
