Keuruulla elää sitkeästi tieto, jonka mukaan Jean Sibelius olisi vieraillut Keuruulla. Hänen kerrotaan piirtäneen nimikirjaimensa vanhan kirkon torniin, kellotapulin kannatuspalkkiin. Sibeliuksen käynti Keuruulla on liitetty paikalliseen suureen kulttuurikesään 1889. Vaasan kuvernööri Aleksander Järnefeltin perhe oli viettämässä Kolhossa kesää ja kerrotaan, että Sibeliuskin olisi tullut Keuruulle, nimenomaan tapaamaan Ainoa, kuvernöörin tytärtä ja tulevaa vaimoaan.
Toisin lienee kuitenkin ollut. Ainon ja Jannen suhde viileni kesällä 1889. Kolhossa 31.7.1889 päivätyssä kirjeessään Maikki Pakariselle Aino arvelee, että Sibelius oleilee Loviisassa. Siellä opintonsa päättänyt Sibelius tosiaan olikin, konsertoimassa Loviisan kylpykasinolla. Sibelius ei tullut Järnefeltien kutsusta huolimatta Keuruulle, ei vaikka Eero Järnefelt lähetti ystävälleen manauskirjeen, johon oli piirtänyt palmikkopäisen selin kääntyneen Ainon.
Sibeliuksen käynnistä Keuruulla ei siis ole tietoa ainakaan Sibelius ja Järnefelt -sukujen tarkkaan tutkitussa kirjeenvaihdossa. Useissa eri julkaisuissa kuitenkin kerrotaan, että Sibelius oli yksi kesän 1889 vieraista Keuruulla. Mahdollisesti tieto käynnistä perustuu valokuvaan, joka on otettu Kolhossa Seppälän keinulla kesällä 1889. Kuvan henkilöistä yksi näyttää Sibeliukselta. Ehkäpä tämä kuva on ollut tärkein todiste Sibeliuksen käynnille Keuruulla. Esimerkiksi vuonna 1965, kun Sibeliuksen syntymästä oli kulunut 100 vuotta, Sibeliuksen käyntiä pidettiin tosiasiana. Myöhemmin kuvan Sibeliuksena pidetty henkilö on tunnistettu Juhani Ahon veljeksi Pekka Brofeltiksi. Siitä ei ole tietoa, miksi nimikirjaimet vanhan kirkon tornin kannatuspalkissa mainitaan juuri Sibeliuksen nimikirjaimiksi.
Kuva: Tämän kuvan oikeassa laidassa oleva henkilö on tulkittu Sibeliukseksi. Kuva on esiintynyt julkaisuuissa myös peilikuvana. Kuva on julkaistu Suur-Keuruun sanomissa 10.12.1965. Katso kuva myös Helsingin Sanomien artikkelista Näin syntyi Päivälahden ensimmäinen näytenumero.
Vaikka Sibelius ei ainakaan kulttuurikesänä 1889 käynyt Keuruulla, jotain muuta merkittävää annettavaa Keuruulla oli jo aikoinaan Suomen musiikkimaailmalle. Vuosina 1865–66 Lehtiniemen pappilassa kotiopettajana toimi helsinkiläinen ylioppilas Martin Wegelius (1846–1906). Hän oli aiemmin ollut kesälomillaan Keuruulla suomea oppimassa, kuten ruotsinkieliset nuoret tuohon aikaan usein tekivät. 4.11.1865 hän kirjoitti Keuruulla artikkelin " Musiikista ja musiikin opetuksesta meidän maassamme" ja toi esille musiikkiopiston tarpeen Suomessa. Näin hän tuli lausuneeksi Sibelius-Akatemian synnyinsanat juuri Keuruulla.
Wegelius jatkoi opintojaan Helsingissä ja valmistui filosofian maisteriksi 1869. Vihdoin vuonna 1882 perustettiin Helsingin musiikkiopisto. Wegelius toimi opiston johtajana kuolemaansa saakka. Jean Sibelius oli hänen oppilaansa vuosina 1885–1889. Oppilaitos nimettiin vuonna 1939 Sibelius-Akatemiaksi.
Kuva: Laatta Lehtinimen vanhainkodin seinässä.
Keuruun Yhteiskoululla järjestettiin 9.12.1965 Jean Sibeliuksen syntymän 100-vuotisjuhla. Konsertin jälkimainingeissa heräsi ajatus asettaa Lehtiniemen pappilan seinään muistolaatta Sibelius-Akatemian syntysanojen lausumisen muistoksi. Ajatuksen muistolaatasta toi esille rehtori Jussi Rainio Sibelius-juhlassa. Laatta paljastettiinkin vielä loppuvuonna 1965 juhlallisin menoin. Nykyään laatta on Lehtiniemen vanhainkodin seinässä, sillä pappila purettiin ja siirrettiin muuhun käyttöön.
Kuva: Wegeliuksen muistoa kunnioitettiin Keuruulla. Uutinen julkaistiin Suur-Keuruun sanomissa 4.1.1966.
Kuva: Uutinen Kansan lehdessä 31.12.1965. Arvi Kääriäisen arkisto, Keuruun seudun kotiseutuarkisto.
Kuva: Ote lehtileikkeestä, Suur-Keuruu 2.8.2002, toimittaja Eine Joutsijoki.
Sibelius Keuruulla – elokuvissa
Kesällä 2002 Haapamäellä saattoi toden totta kohdata Sibeliuksen eli kuvaustauolla olevan näyttelijä Martti Suosalon. Silloin tehtiin Timo Koivusalon ohjauksessa elokuvaa säveltäjämestari Sibeliuksen elämästä.
Koivusalon myös käsikirjoittaman Artista Filmin Sibelius –elokuvan rautatiekohtaukset kuvattiin Haapamäellä perinteikkäästä rautatieläismiljöössä heinäkuun helteessä 31.7.2002. Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n kalusto ja yli 40 keuruulaista harrastajateatterilaista avusti elokuvan teossa. Paikallisista taitajista Pertti Jartti ja Jukka Piispanen pääsivät Jääkärimarssin synnystä kertovassa junakohtauksessa hyvin esiin venäläisinä sotilaina.
Elokuvan ensi-ilta oli elokuussa 2003. Seuraavana vuonna Sibelius palasi Keuruulle, kun Keuruun museossa oli esillä näyttely Kohtauksia kulisseissa – Sibelius 23.6. – 5.9.2004. Näyttely kertoi Sibelius-elokuvan synnystä ja elokuvan tekemisestä. Näyttely tehtiin yhteistyössä Artista Filmin ja YLE TV2 kanssa.
Museon näyttelysaliin rakentui lavastaja Janne Putkosen ja museon henkilökunnan käsissä Ainolan tupa, Jean ja Aino Sibeliuksen työhuoneet sekä kuuluisan hotelli Kämpin ravintolasalia. Lavasteiden lisäksi näyttelyssä pääsi kurkistamaan elokuvakäsikirjoituksen tekemiseen ja maskeeraukseen.
Kuva: Yksityiskohta Keuruun museon julisteesta kesältä 2004. Keuruun museon kokoelmat.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS:
www.sibelius150.fi
http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/jean-sibeliuksen-paiva-suomalaisen-musiikin-paiva-812
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Wegelius
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/27/jaakarimarssi-kiteytti-uljaan-aatoksen
Häkli, Pekka 1955: Arvid Järnefelt ja hänen lähimaailmansa. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Riihimäki, Lea 2006: Keuruun kulttuurikesä vuonna 1889. Artikkeli Suur-Keuruussa 8.2.2006.
Talas, Suvi-Sirkku (toim.)1999: Aino Sibeliuksen kirjeitä Järnefelt-suvun jäsenille. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tawaststjerna, Erik 1989 [1965]: Jean Sibelius 1. Helsinki: Otava.
Suur-Keuruun sanomat 5.11.1965, 10.12.1965, 14.12.1965, 4.1.1966.
Suur-Keuruu 2.8.2002
